Iloinen nettitanssikurssi

Hei kaikki tanssinhaluiset!

Kiinnostavatko latinalaiset rytmit? Nyt olisi mahdollisuus ketkuttaa musiikin mukana positiivisen opettajan tahdissa. Taitoa tärkeämpää on musiikin ja liikunnan ilo. Opetus tapahtuu videoyhteyden kautta. 3 kertaa 45 min 35 euroa tai 15 euroa/kerta. Ilmoittautumisen jälkeen, opettaja lähettää linkin nettitanssitunnille.

Kurssin aikataulu:  21.5., 28.5. ja 4.6. klo 18.00.

Ilmoittautuminen:
anasorainen@gmail.com
Puh. 044 9787 150

Lisätietoja Anan tai Miiran messengerin kautta.

Tervetuloa!

M

 

Liikkuminen Suomen luonnossa

Kerroin helmikuussa, että osallistuin ensimmäisen kerran elämässäni Birdlifen Tunnista 100 lintulajia-haasteseen. Olen tunnistanut sadasta tähän mennessä vain 33 lintua. Etenen hitaasti mutta varmasti. Tärkeintä on oppia tunnistamaan lintuja ja liikkua luonnossa. Olen jo saanut pari ahaa-elämystä, kun olen itse hoksannut mistä linnusta on kyse.

Ylväs hemppo

Luonnossa liikkuminen rentouttaa, ilahduttaa ja parantaa kuntoa. Koska paljain silmin joskus on vaikea tunnistaa lintuja ja muita luonnon ihmeitä, kuvaan ne ja myöhemmin kotona etsin niistä tietoa. Olen saanut myös apua. Kiitos siitä kaikille avuliaille henkilöille!

Viherpeippopariskunta

Mahtavinta on saada liikkua rauhassa upeassa luonnossa. Suomen luonto tarjoaa aina mahtavia ylätyksia.

Ikkalan luontopolun komea mänty

Diktaattorien koronaloma

Suomen ja muun maailman tiedotusvälineet ovat jo ainakin kuukauden verran keskittyneet tiedottamaan lähinnä koronaviruksesta. Se on sekä hyvä että huono asia; huono siinä mielessä, että monet maailman pahuudet jatkuvat, eikä tiedotusvälineiden huomio enää kohdistu niihin. Korona-aika on ollut monelle diktaattorille kuin ylimääräinen lomakausi.

Kuka enää muistaa, että Maduron Venezuelan talous on sukeltanut jo vuosia, tai että Venezuelan sairaaloissa kuoli ihmisiä, koska terveydenhoito oli retuperällä? Onko Venezuelan talous kohentunut yhtäkkiä, kun siitä ei enää kirjoiteta? Mitä Chilen mielenilmauksille on tapahtunut? Entäs Nicaraguan ihmisoikeudet? Nicaraguan oppositio on ollut jo kaksi vuotta eräänlaisessa pakotetussa karanteenissa. Nicaragussa ei ole sananvapautta. Entäs Venäjällä? Ovatko ihmisoikeudet parantuneet siellä? Onko Syyriassa nyt kaikki hyvin? Mitä tapahtuu pakolaisleireillä Kreikassa ja Turkissa?

Aion perehtyä näihin kysymyksiin tarkemmin.

Karkkilan keskustassa sijaitseva Myllykoski

Nicaraguan Ortegaa vastaisen protestien vuosipäivänä

Kaksi vuotta sitten, olin kotona katsomassa nicaragualaista televisiokanavaa ja katsoin, kuinka sandinistisen rintaman nuorisojärjestön jäsenet kävivät mielenosoittajien kimppuun. Nuoret vastustivat sosiaaliturvan leikkauksia. Järkytyin. Noin ei voi tehdä, näin ei voi olla, ajattelin ja kirjoitin silloin Puheenvuoroon.

Sain heti viestejä, että sandinistinuoret siellä hakkaavat mielenosoittajia. Seuraavina päivinä ”poliisit” lähtivät kaduille ”järjestystä pitämään” ja yli 300 nuorta kuoli. Ortegan puoliso oli käskenyt nujertamaan mielenosoittajia ”hinnalla millä hyvänsä”. Satoja eri mieltä olevia joutui vankilaan. Ei kukaan mielenosoittajia tappaneista ole joutunut vastuuseen teoistaan. Tappajat kulkevat kaduilla vapaina ja Ortegan hallinto jopa palkitsi poliiseja ”esimerkillisistä töistä”.

Siitä lähtien olin tiivisti seurannut Nicaraguan tilannetta. Kuvittelisi, etteivät korona-aikana Ortegan joukot ahdistelisivat ketään. Turha kuvitella. Nicaraguan ”poliisit” ovat olleet jatkuvasti eri mieltä olevien kimpussa. Nicaraguassa ei tarvita karanteenia, koska väkeä on pidetty kovin keinoin poissa kaduilta. Sen lisäksi Ortegan hallinto pimittelee koronaviruksen tietoja. Virallisesti Nicaraguassa on kuollut yksi henkilö ja Ortegan vaimo paljasti koko kansalle kuolleen henkilön henkilökohtaisia terveysongelmia!

Kahden vuoden jälkeen Nicaragua jatkaa kriisissä. Nyt nicaragualaiset eivät osaa sanoa, että kumpi on pahempi, koronavirus vai Ortega.

Kuvassa sanotaan selkeästi mitä Ortegan hallinto on tehnyt. Kuva on Opposition Facebookin sivuilta

Neljä ihmistä on kuollut Nicaraguassa mielenosoituksissa

”Kansainvälinen valuuttarahasto (FMI) on varoittanut Nicaraguaa sosiaali- ja terveysviraston heikosta taloudellisesta tilanteesta. Viikon alussa Nicaraguan hallitus hyväksyi presidentin käsialalla leikkauksia eläkkeisiin. Keskiviikkona ja eilen torstaina erityisesti Managuassa nuoret opiskelijat ovat osoittaneet mieltään eläke- ja sosiaaliturvaleikkausksia vastaan.

Katsoin videokuvia mielenosoituksista, joissa eläkeleikkauksia puolustavat ja vastustavat ryhmiä kahinoivat keskenään. Videokuvissa näkyy, kuinka toiset heittelevät kiviä ja solvaavat sandinistisia nuoria ja kuinka sandinistit provosoituivat, solvaavat ja käyvät vastapuolen kimppuun. Surullista.

Tänään tietenkin etsin lisää tietoa ja surullisena luin, että kolme nuorta ja yksi poliisi ovat kuolleet mielenosoituksissa.

Selvää on, että ihmisillä on oikeus osoittaa mieltään. On kyseenalaista lähettää aseistettuja joukkoja ”rauhoittamaan” mielenosoittajia. On kyseenalaista lähettää nuoria hakkaamaan toisiaan.

Selvää on sekin, että ei edes sananvapaus mene ihmisoikeuksien eteen.  Sananvapaudella on rajansa ja vastuunsa.  Mielenosoitus ja vandalismi ovat kaksi eri asiaa, ja Nicaraguassa tätä eroa ei ainakaan sosiaalisessa mediassa tunneta.

Pitää muistaa kirkkaasti, että jos tiedotusvälineitä ja toimittajia painostetaan, uhkaillaan ja hakataan, kuten nyt on tapahtunut, se on täysin tuomittavaa.

Seuraan tilannetta huolestuneena. Talouden vakauden kannalta tämä ei ole hyvä uutinen, koska Nicaragua on vasta nousemassa köyhyydestä. Nicaragua tarvitsee rauhaa ja ilman muuta vapautta.

Espanjaksi: Punto Nórdico

Talvinen aamu ja keväinen ilta

Tällä viikolla maa on ollut valkoinen aamuisin, mutta iltaisin lumi sulaa ja on kuin olisi kevät.

Tänään on satanut lunta jatkuvasti ja pikkulinnut etsivät ruokaa. Moni muuttolintu on jo tullut takaisin.

Peippo oksalla

Talitiainen on selviytyjä

Espanjaksi: Mañanas en invierno y tardes en primavera

Entäs karanteenissa olevat lapset?

Espanjassa huoli karanteenissa olevista lapsista ja lapsiperheistä on lisääntynyt. Vaatimukset ovat lisääntyneet sitä mukaa kun karanteeni on pidentynyt. Jotkut vanhemmat ja eri kansalaisjärjestöt vaativat, että lapset on päästettävä edes hetkeksi ulkoilemaan.

Lapset niin Espanjassa kuin Suomessa ovat olleet jo kuukauden verran kotona karanteenissa. Espanjan terveysministeriö on pyytänyt lasten tautien yhdistystä muodostamaan työryhmän, joka tutkisi millä tavoin lasten karanteenista voitaisiin luopua pian.

Ei ole vielä tutkimuksia siitä, miten karanteeni on jo vaikuttanut tähän mennessä ihmisten psykkeeseen. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kertoo blogissaan, että esimerkiksi Toronton SARS-epidemian jälkeen 2003 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että traumaperäisen stressihäiriön oireita oli noin 29 prosentilla vastaajista ja masennuksen oireita 31 prosentilla.

Aivelo kertoi jo maaliskuun alussa, että karanteeni tulee olemaan koettelemus lapsille, ja heidän on syytä saada tarvitsemaansa tukea niin vanhemmilta kuin oppilashuollostakin.Silloin Aivelo ei löytänyt netistä viranomaisten ohjeistusta karanteenista selviämiseen. Tilanne on nyt muuttunut, ja ohjeita on tarjoilla.

Madridilaisessa terveyskeskuksessa työskentelevä lastenlääkäri sanoo, että kyselyt lapsista ovat tuplaantuneet. Lapset näkevät pahoja unia, itkevät herkästi, pelkäävät tai eivät halua puhua. Moni lapsi ei osaa selittää tunteitaan, vaan kärsii erilaisista psykosomaattisista oireista kuten kivusta. Ahdistus, lihavuus ja streessi ovat karanteenissa olevien lasten oireita.

Koronavirus ei vahingoita lapsia, mutta karanteeni kyllä. Näin voidaan sanoa El Paísin lehdessä olevan kirjoituksen johtopäätöksiä lukiessa.

Tiedotusvälineissä, niin Espanjassa kuin Suomessakaan ei löydy kovin paljon tietoa lapsista karanteenin aikana. Välillä on kuin lapsia ei olisi laisinkaan yhteiskunnassa. Lapset ovat kuitenkin neljän seinän sisällä yrittäen selviytyä koulupäivästä. Moni lapsi istui liikaa jo ennen karanteenia, ja nyt karanteenissa moni on istunut enemmän kuin ennen jo kuukauden verran.

Monissa lapsiperheissä on myös taloudellisia vaikeuksia. Kävin lukemassa Pelastakaa lapset nettisivuilta yhden espoolaisäidin tarinaa. Espoolaisäidin tarinaa toistuu nyt monissa perheissä.Moni lapsiperhe on tahtomatta ja yllättäen joutunut erittäin epäedulliseen tilanteeseen.

Pelastakaa Lapset – kansalaisjärjestöllä on kampanja joka kutsuu yksittäisiä ihmisiä ja yrityksiä auttamaan koronaviruksen takia ahdinkoon joutuneita perheitä. Laitan linkin tähän. Ehkä myös tätä kautta tieto tärkeästä auttamiskohteesta saapuu perille.

”Pelastakaa Lapset vastaa perheiden hätään lisäämällä tukeaan. Jaamme mm. lahjakortteja ruokakauppoihin vähävaraisille lapsiperheille. 70 euron arvoisella lahjakortilla perhe saa ruoka-apua, joka auttaa konkreettisesti vaikeimman hetken yli.”

Espanjassa kansalaisjärjestöillä on samanlaisia kampanjoita, ja tänään uutisissa kerrottiin, että lasten halutaan mennä kouluun kesällä ja ihmiset toivovat lasten saavan kouluateriansa. Se helpottaisi taloudellisissa vaikeuksissa olevien lapsiperheiden tilannetta.

Sanonta menee ”lapset ensin”, mutta onko niin tehty viime aikoina?

On hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa kulkea eteenpäin

Tulin Suomeen toukokuussa vuonna 1992. Pääsin heti opiskelemaan suomea Tampereen keskustassa sijaitsevaan kielikouluun. Suomen alkeiskurssi kesti pari kuukautta, ja sieltä jatkoin suomen kielen opiskelua Hatanpään valtatiellä sijaitsevassa Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Olin jo pääsyt sisään Tampereen yliopistoon opiskelemaan tiedotusoppia.

Tänään  löysin valokuvien seasta tämän Aamulehden kirjoituksen. Se taitaa olla vuodelta 1993. Juuri tämä täydennyskurssi antoi pohjan opiskella suomeksi yliopistossa ja suomen kielen ymmärtämiselle. Se tutustutti meidät kurssilaiset suomalaiseen yhteiskuntaan. Minulle oli tärkeintä, että kurssin myötä aloin varmistua siitä, että voisin selviytyä yliopisto-opinnoista suomen kielellä.

Suomen oppiminen ja suomen kielellä opiskeleminen yliopistossa ovat olleet yksi elämäni tärkeimpiä päätöksiä. Suomen kielen hallinta on tuonut minut tähän asemaan, joka minulla nyt on. Pidän itseni menestyvänä naisena. Kielitaidon kautta olen päässyt suoraan yhteyteen suomalaiseen elämänmuodon kanssa. Moni asia olisi jäänyt minulta oppimatta, jos en olisi opiskellut suomea. Samalla olen pystynyt olemaan muille avuksi ja hyödyksi.

Tämä lehtikirjoitus palautti muistini, että olenhan minäkin käynyt läpi melkoisen mylleryksen. Sama kohtalo on ollut myös monella muullakin maahanmuuttajalla. Onnekseni minulla on ollut lähellä ihmisiä, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet minua opinnoissani ja elämässäni. Kaikilla ei ole ollut samanlaista läheistukea. Taloudellista tukea en ole hakenut enkä onneksi tarvinnutkaan.

Elämme nyt Suomessa vaikeita aikoja, ja normaaliin tilanteeseen palataan aikanaan. Kuten vuonna 1993 katsoimme tulevaisuuteen toiveikkaasti, nytkin on hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa kulkea eteenpäin!

Missäköhän senaikaiset kurssikaverini mahtavat olla?

 

Epäreilu yhteiskunta ja epidemia

Epäreilua epidemiaa ei ole olemassa, kuten Helsingin Sanomissa otsikoidaan, mutta jutussa vahvistetaan vain että yhteiskunta on epäreilu.

BBC:ssä on samasta aiheesta kertova kirjoitus. Vaikka BBC ei esitä hienoja kuvia ja karttoja kuten Helsingin Sanomat, artikkelissa taustoitetaan, miksi mustat ja myös latinot ovat alttiita koronavirukselle.

Helsingin sanomissa ja BBC:n artikkeleissa toistetaan uutistoimisto AP:n tarjoamia lukuja ja arvioita.

”Louisianan osavaltiossa mustien osuus väestöstä on noin kolmannes, mutta koronavirukseen kuolleista heitä on ollut 70 prosenttia. Michiganissa ja Illinoisissa mustien osuus väestöstä on vain 14 prosenttia, mutta virukseen kuolleista heitä on ollut The Washington Postin mukaan yli 40 prosenttia. Milwaukeen kaupungissa Wisconsinissa mustia on 26 prosenttia väestöstä ja 73 prosenttia kuolleista.”Helsingin Sanomat.

New Yorkissa 34% kuolleista on latinoja. Mustien ja latinojen korkeat luvut eivät johdu siitä, että he olisivat geneettisesti alttiimpia virukselle, vaan se johtuu heidän sosiaalisesta tilanteestaan.

BBC:n artikkelissa yliopistojen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lukujen takana on raaka fakta, että vähemmistöjen terveydenhoitoon ei investoida Yhdysvalloissa.

Latinoilla ja mustilla on muita vähemmän terveysvakuutuksia, ja siksi he eivät pääse terveydenhoidon piiriin. Näillä ryhmillä on vähemmän toimeentuloa ja säästöjä kuin muilla. Mustat ja latinot jatkavat töitään siivoojina, lentokentillä, kauppojen kassoilla, yksityisissä asunnoissa sisäkköinä, jne. Kun varakkaat tai keskiluokka eristäytyvät karanteeniin, nämä heikossa taloudellisessa asemassa olevat ryhmät jatkavat työtään. He eivät voit eristäytyä, tai he ja heidän lapsensa kuolevat nälkään.

Paperittomat siirtolaiset eivät hakeudu terveydenhoitoon, koska pelkäävät tulla karkotetuiksi. Pelko on aiheellinen, koska epidemiasta huolimatta Trumpin hallinto jatkaa karkotuksia. Moni paperiton kuolee kotonaan. Yhdysvaltojen epidemialuvut ovat jo tässä vaiheessa suuria.

Moni on järkyttynyt New Yorkin joukkohaudoista. Kapitalismin, sosialismin tai minkä tahansa ismin tuottama eriarvoisuus ja koronavirus on tuhoisa yhdistelmä. Myös Suomessa luvut olisivat nykyistä suurempia, jos kaikilla suomalaisilla ei olisi mahdollisuuksia tulla hoidetuiksi. Tänä päivänä on todellakin lottovoitto asua Suomessa.

Pandemian luvut kasvavat, kuten olen aiemmin kirjoittanut, myös latinalaisen Amerikan maissa. Ecuadorissa ruumiita kerätään kaduilta. Monilla ecuadorilaisilla ei ole rahaa viedä omaisiaan hoitoon. Samanlaiset tarinat toistuvat jo myös muissa maissa. En halua kuvitella millaista se tulee olemaan, kun coronavirus saapuu esimerkiksi Brasilian faveloihin. Silloin tuskin emme edes saa realistisia lukuja, koska ihmiset vain sairaustuvat ja kuolevat ilman, että heitä edes laskettaisiin.

Brasiliassa on lähes 20 000 tartuntoja ja 1056 on kuollut.

Ecuadorissa on 7 161 tartuntoja ja 297 on kuollut (tämä luku ei pidä paikkaansa, koska viranomaiset ovat sanoneet jo viikko sitten, että joka päivä he keräävät yli 100 ruumista!)

Perussa on 5 897 tartuntoja ja 169 on kuollut

Meksikossa 3 844 tartuntoja ja 233 on kuollut

Ja sitten on ihmeiden maa Nicaragua, jossa tilastojen mukaan on vain 6 sairastunutta ja yksi on kuollut. Uskokoon ken tahtoo. Nicaraguan Ortegan hallinnolla on erittäin vastuuton linja. Yleisradiossa on Pertti Pesosen hyvä kirjoitus aiheesta. Lisäisin siihen, että vaikka hallinto ei toimi, nicaragualaiset itse ovat jääneet kotiin karanteeniin ja noudattavat turvatoimia.

Kevät etenee pandemiasta huolimatta

 

Pääsiäislempeä

Tämä kyyhkysherra on laulanut koko pitkän perjantain samalla oksalla.

 

Kiva nähdä, että ainakin yksi kyyhkysneiti oli laulusta kiinnostunut.

Sepelkyyhkyspari

Helsingin keskusta karanteenin aikana

Pidän Helsingistä. Kuka ei pitäisi? Lohjan maaseudulla asuvana käyn mielelläni aika ajoin Helsingissä, varsinkin silloin kun on tarvetta, kuten tänään. Otin kameran mukaan ajatuksella, että kenties blogin lukijoita (Suomessa ja ulkomailla) kiinnostaisi nähdä, että miltä Suomen pääkaupunki näyttää koronan aikana.

Tänään on pääsiäisviikon keskiviikko, normaali työpäivä Suomessa. Sen lisäksi luontoäiti suosii vierailijaa upealla aurinkoisella säällä. Normaalina arkikeskiviikona Helsingin kadut olisivat olleet täynnä väkeä ja autoja. Tiedämme, että elämme poikkeuksellisia aikoja ja tilanne oli odotetusti toinen, väkeä oli huomattavasti vähemmän.

Ravintolat, kahvilat ja monet kaupat olivat suljettuina. Samoin museot ja upea Oodi-kirjasto, jossa aurinkoisina kevätpäivinä ihmiset suuntavat sankoin joukoin muun muassa ihailemaan mahtavaa kaupunkilaismaisemaa ja -elämää.

Oodin terrasilla ei ole ketään

Luonnontieteellinen museo

Kansallismuseo on kiinni

Eduskuntatalo näytti tyhjältä. Svenhood seisoo kuin varoittaen ohikulkijaa

Kirjakaupassa ihmiset ostivat palapelejä. Näytti siltä, että suosiossa olivat kaikista isoimmat. Ihmisillä on siis nyt aikaa. Ehkä pysähtyminen oli hyvä asia ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Puistoissa oli jonkun verran lapsiperheitä viettämässä aikaa leikkitelineissä. Helsinki näytti yksinäiselta, mutta ei yksin. Kaupunki on kuin odottavassa tilassa. Se ei mene mihinkään. Linnut sen tietävät. Katso vaikkapa kuva kottaraisesta. Kottarainen oli Finlandia-talon takana olevalla puistoalueella. Se oli upea yllätys.

Espanjaksi: Helsinki en la Semana Santa de cuarentena