Mitä Lohjan valtuuston (11.11.2020) kokouksessa tapahtui?

Pakolaisten vastaanotosta:
Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asian valmisteluun. Miksi? Sitä emme saaneet kovasti tietää, koska asiasta ei keskusteltu. Pekka Luoma (kok) sanoi, että tarvitaan lisää tietoa mm. talousvaikutuksista ja sopimuksesta.Matti Pajuoja (vas) kannatti Luoman esitystä. 
Birgit Aittakumpu (vas) puhui muun muassa siitä, että tähän mennessä on saatu tarpeeksi tietoa, ja että päätöksen myöhentämiselle ei ole perusteluja. Aittakumpu esitti, että asiasta päätetään ja että Lohja ottaa vastaan pakolaisia. 
Olin valmis kannattamaan Aittakummun esitystä ja minulla oli myös valmis lyhyt perustelu. Se taisi olla kuitenkin liikaa valtuuston puheenjohtajalle, joka keskeytti minut kahden lauseen jälkeen. Olin seuraavaksi sanomassa, että kannatan Birgit Aittakummun esitystä. Ottaen huomioon, että niin Luoma kuin Pajuoja ja Aittakumpu saivat puhua kauan, joustamattomuus kohdallani oli varsin erikoista. Ymmärrän, että valtuuston puheenjohtajan pitää olla topakka, mutta olen myös sitä mieltä, että hänen tulisi kohdella valtuutettuja ja asioita tasapuolisesti. En lähde kuitenkaan arvailemaan syitä epäkohteliaalle käytökselle. En ole ensimmäinen valtuutettu, joka saa osakseen samanlaista kohtelua. Näyttää nyt siltä, että valtuustossa vain mieluisaa esitystä sai perusteella niin paljon kuin halusi, mutta puheenjohtajalle epämieluisaa esitystä ei. Valtuuston kokous on videoitu, ja sen on katsottavissa Lohjan kaupungin Youtube-kanavalla.

Tässä lyhyt puheenvuoroni: ”Hädänalaisten auttaminen ei voi perustua muuhun kuin humanitaarisiin syihin. Kun mietitään kiintiöpakolaisten ottamista, ei voida miettiä sitä, että paljonko kaupunki sillä tienaa.

Kannatan valtuutettu Birgit Aitakummun esitystä.”

Myös Lotta Paakkunainen (kesk) kannatti Aittakummun esitystä. Olimme valmiina päättämään, mutta vain vihreät ja muutama valtuutettu oli Birgit Aittakumpun esityksen takana. Asia palautui valmisteluun.

Valtuutettujen lukumäärästä keskusteltiin paljon. Kokoomuksen esitys oli valtuuston määrän pienentämistä säästösyihin vedoten, mutta kuten vihreiden Katri Piiparinen sanoi, paras keino säästää on leikata palkkioista. Toki Piipparinen ei esittänyt sellaista, mutta hän osoitti, että Kokoomuksen esitys ei ollut loppuun asti mietitty. Valtuuston koko pysyy samana, eli jatkossakin valtuutettuja tulee olemaan 51.

Kolmas asia, josta keskusteltiin paljon, oli Paula Nordströmin valtuustoaloitteen johdosta muodostettu työryhmän raportti perusopetuksen järjestämistä koskevista periaatteista. Esitys oli, että raportti otetaan huomioon päätöksissä. Valtuuston kokouksessa Taina Lackman esitti, että raportti annetaan tiedoksi. Lackman luetteli monia asioita, joihin olin kiinnittänyt huomioon lautakunnan kokouksessa, jossa aloitteesta päätettiin. Olinhan jättänyt eriävän mielipiteen. Onneksi nyt kävi näin, että enemmistö valtuutetuista oli Lackmanin esityksen takana. Kävin puhumassa seuraavasti:

”Kiitos aloitteen hyvästä valmistelusta.

Lohjalla on ollut ikävänä tapana tutkia tehokkaasti sitä, miten päästään eroon maaseutukouluista. Koko valtuustokauden ajan maaseutukoulujen lakkauttaminen on koko ajan ollut kaupungin ykkösasiana. Lohjalla koulujen kehittämistyö on tarkoittanut koulujen sulkemista.

Paula Nordströmin aloitteen johdosta piti syntyä selkeät kriteerit siitä, miten millä jäljellä olevat maaseutukoulut voitaisiin sulkea. Käsillä oleva raportti sisältää kehittämiskelpoisia ajatuksia, mutta myös harhaanjohtavia lukuja ja radikaalin muutoksen oppilaaksiottoalueiden poistamisesta. Raportissa ei arvioida mitä tämä muutos merkitsee käytännössä lapsiperheille. Ehdotettujen muutosten vaikutusten arviointi muutenkin loistaa poissaolollaan. Mihin kouluun syksyllä lapsi menee? Sulkeeko lähikoulu ovensa, kun lapset ohjataan suurempiin kouluihin? Voisiko lapsi siirtyä naapurikunnan kouluun? Kyllä voi, mutta silloin vanhemmat kustantavat ja järjestävät lastensa koulukuljetuksen.

Raportti vauhdittaa loppujenkin maaseutukoulujen lakkauttamista. Kyse on lasten ja lapsiperheiden arjen järjestämisestä ja kylien tulevaisuudesta. Se on koko Lohjan asia. Siksi kysyn, että voiko valtuusto hyväksyä raportin sisällä olevan radikaalin muutoksen noin vain toteutettaviksi?

Raportissa on liian paljon avoimia kysymyksiä ja epävarmuutta muutosten suunnasta.

Kannatan esitystä, että valtuustoaloitteen raportti annetaan valtuustolle vain tiedoksi. ”

Kaikesta huolimatta valtuuston kokous sujui paremmin kuin osasin odottaa.

—————————————————Muuta:
Nyt Iota-hurrikaani on rantautunut Nicaraguaan ja on matkalla Hondurasiin,  El Salvadoriin ja Guatemalaan. Tämä on jo toinen voimakas hurrikaani, joka riehuu samalla seudulla kahden viikon sisällä!”Hirmumyrsky oli aiemmin jo viitoskategorian hurrikaani, mikä on Saffirin-Simpsonin viisiportaisella asteikolla kaikkein voimakkain. Se merkitsee, että tuulet puhaltavat yli 70 metriä sekunnissa.” https://yle.fi/uutiset/3-11650908

Iota-hurrikaani eilen

Valtuutettujen määrän pienentäminen on vaikuttamisen ja demokratian kaventamista

Lohjan valtuuston kokouksessa (11.11.2020) päätetään kiintiöpakolaisten ottamisesta. On mielenkiintoista nähdä kuinka nyt vaalien lähestyessä moni valtuutettu käpertyy ja pelkää äänestäjien ärsyttämistä. Miksi haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen ärsyttäisi tiettyjä äänestäjiä? Kirjoitin aiheesta edellisessä postauksessani.

Kaupunginvaltuuston kokousasialistalla on esitys kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrän säilyttämisestä entisellään, eli 51, valtuutetulla tulevalla valtuustokaudella 2021-2025. Kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomuslaiset edustajat esittivät valtuutettujen määrän pienentämistä 43:een. Ei ole yllätys, että esitys tehdään nyt kuntavaalien lähestyessä, koska sillä voidaan näyttää äänestäjille, että “me haluamme kärsiä luottamushenkilöiden menosta”. Oikeasti isommat säästöt syntyisivät virkakoneistoa keventämällä, mutta sitä ei haluta tehdä. Teen selväksi, että en ole ajamassa henkilökunnan potkujen antamista. Selväksi teen kuitenkin, että esitys valtuuston koon pienentämisestä on populistinen. Sillä päätöksellä kavennetaan haja-asutusalueilla ja erityisesti liitoskunnissa asuvien lohjalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Jo nykyisellä valtuustokaudella on nähty, kuinka Lohjan valtuustossa, virkamiesten esityksissä ja luottamushenkilöiden päätöksissä ajetaan etupäässä Lohjan keskustan kehittämistä. Vuodesta toiseen Nummella, Pusulassa, Sammatissa, Karjalohjalla ja muissa kylissä asuvat ovat huomanneet, kuinka heistä tulee vain veronmaksajia ja palvelut karkaavat kauemmaksi.

Valtuutettujen määrän pienentäminen vähentäisi haja-asutusalueiden lohjalaisten mahdollisuuksia saada omia valtuutettuja Lohjan keskustassa toimivaan valtuustoon. 

Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railo on sitä mieltä, että valtuustojen koon pienentämisellä voi olla suuret kielteiset vaikutukset erityisesti pienpuolueisiin.

Moni päättäjä sanoo, että onhan lähidemokratia olemassa. Lähidemokratia on hieno idea, mutta sen toteutus ei toimi niin loistavasti kuin se voisi. Syynä tähän on mm. se, että harvalla kyläaktiivilla on aikaa käydä kokouksissa. Etäkokousmahdollisuuksista voitaisiin oppia. Kokouksia voitaisiin myös videoida ja julkaista, ja sitten kyläläiset voisivat kommentoida niitä ja esittää ajatuksiaan.

Valtuutettujen määrän pienentäminen on vaikuttamisen ja demokratian kaventamista.

Monkola on Lohjan kaupungintalo