Olisi huhtikuun sää millainen tahansa, niin huhtikuussa luonto herää ja elpyy. Metsissä näkee kaikenlaista. Metsäkävelyllä huomaa, kuinka linnut ja muut metsän eläimet elävät jo täysillä. Luonnon aktiivisuus saa luontoihmiset pysymään hereillä. Minutkin herävä luonto saa heräämään talvesta ja yrittämään saada talteen kaikenlaisia tapahtumia, jotka muuten jäisivät minulta näkemättä. Kameran linssillä näkee pidemmälle kuin omin silmin.
Luonnossa oppii kunnioittamaan muita luontokappaleita. Metsässä saa tuntemaan, että elämä on hyvä sellaisena, kuin se tulee vastaan. Onni on hengittää raitista ilmaa ja tuntea olevansa oikeassa paikassa oikeassa ajassa, vaikka lunta ja räntää sataisi. Luonnossa ei ole murheita vaan luonnon ääniä ja hiljaisuutta.
Olen onnellinen, koska pääsen luontoon. Vaikka luonnosta pystyy nauttimaan myös ikkunoiden kautta, moni ei pääse suureen ja avaraan luontoon. Nämä kuvat ovat heille, joille luonto on jäänyt sydämen sopukoihin.
Eilisessä kokouksessa valtuusto päätti jälleen lakkauttaa lähikouluja. Nummenkylän koulu lakkautetaan äänin 26-24 ja Pullin koulu äänin 26-25. Kuten aiemmissakin lähikoulujen lakkauttamisissa, myös eilen vastustin kummankin koulun lakkauttamista.
Lohjalla lähikoulujen lakkautusuhka on ollut jatkuva. Nummenkylän ja Pullin vetovoimaa on heikennetty muun muassa kaavakielloilla. Erikoista on se, että maan hallitus laittaa miljoonia euroja maaseutualueiden kehittämiseen ja kunnissa puolueet vesittävät hallituksen työtä. Valtuuston kokouksessa eräs kokoomuslainen edustaja sanoi, että ”kaupungin tehtävä ei ole ylläpitää kyliä”. Kylien vastaisia puheita voi kyllä odottaa kokoomuslaiselta, mutta ei muiden hallituspuolueiden edustajilta. Kuitenkin myös demarivaltuutetut taas komppasivat koulujen lakkauttamisesityksiä.
Omassa puheenvuorossani toin esiin jälleen kerran, että kylien elinvoimaisina ylläpitäminen on kaupungin talouden kannalta merkittävää ja myös Lohjan strategian mukaista. Mitä varten kaupunki on olemassa, jos se ei ole koko kaupungin eli myös kylien kehittämistä varten? Mitä varten kylissä asuvien pitää maksaa veroansa, jos palvelut katoavat kaupunkikeskustaan? Lohjalla kehitys on eriarvoista eri asuinalueilla. Monissa kylissä ei ole enää jäljellä muita kunnan palveluja kuin se koulu ja katuvalot. Kohta pelkästään katuvalot. Lohjan kylissä asukkaat, erityisesti lapsiperheet ja koululaiset ovat joutuneet jo vuosia asumaan jatkuvassa epävarmuudessa. Koululaisille ei ole annettu työrauhaa.
Aiemminkin olen sanonut, että Lohjalla lapset on laitettu keskittämiskokeiluun, jonka vaikutuksista ei ole mitään tutkittua tietoa. Se tiedetään, että lapset ja nuoret voivat entistä huonommin. Kokonaisvaltaisia keskittämisvaikutuksia pitää tutkia itsenäisesti ennen kuin muita keskittämispäätöksiä tehdään.
Kylissä lohjalaiset kehittävät tarmokkaasti kyliänsä muun muassa erilaisilla vapaaehtoistöillä ja tapahtumilla, mutta palvelujen lakkautuspäätöksillään kaupunki torpedoi kylien kehitysedellytykset ja vetovoiman kasvun. Moni lohjalainen on sijoittanut taloudellisesti asuinalueeseensa rakentamalla talonsa koulujen läheisyyteen. Tonttien ja omakotitalojen arvo laskee koulujen sulkemisen myötä. Tämä on siis kaupungin tunnustus kovasta työstä. Omakotitaloa rakentamalla lapsiperheet investoivat asuialueeseen, koska rakennusprojektien myötä moni paikallinen yritys hyötyy. Kuinka moni lohjalainen nyt päättää muuttaa muualle lakkautuspäätösten myötä?
Lohjan kylien asukkailla on kuitenkin vielä mahdollisuus vaikuttaa nykyisen valtuuston tekemiin lakkautuspäätöksiin. Jos itse olen mukana uudessa valtuustossa, tulen tekemään valtuustoaloitteen nykyisen valtuuston tekemien lähikoulujen lakkautuspäätösten kumoamiseksi ja keskittämispäätösten vaikutusten selvittämiseksi.
Mäntynummen yhtenäiskoulussa on yli 500 oppilasta!
Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontuu keskiviikona 21.4. päättämään Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkauttamisesta. Virkamiesesitys on, että molemmat koulut lakkautettaisiin. Koulujen lakkauttaminen olisi kuitenkin turha vahingonteko Pullin ja Nummenkylän koulujen seudun asukkaille.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli ollut 14.4. sitä mieltä, että Pullin koulua ei pidä lakkauttaa. Lautakunnan enemmistön mielestä Mäntynummen alueen koulujen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö sisäilman laadun osalta pitää varmistaa ja Pullin oppilaiden siirtoon palata vasta, kun Mäntynummen koulun sisäilma on todettu turvalliseksi. Lautakunnassa kokoomuksen, sdp:n ja kristillisten edustajat olivat sitä mieltä, että lapset pitää siirtää Mäntynummen yhtenäiskouluun, vaikka siellä on ollut toistuvasti sisäilmaongelmia ja johon on suunniteltu remonttia. Nummenkylän koulun osalta lautakunta päätyi tiukan äänestyksen jälkeen valitettavasti lakkauttamisen kannalle. Lautakunnan kokouksessa jätin eriävän mielipiteen.
Koulujen lakkautusten myötä oppilaiden päivä pidentyy koulukuljetusten takia. Kuljetuskustannukset kasvavat ja hyötyliikunta ja harrastuksiin käytettävä aika vähenee. Esitetyt tilastot laskevista lastenmääristä ovat kyseenalaisia. Tilastoissa esimerkiksi syksyn ekaluokkalaiset on jo siirretty Pullin koulua koskevista tiedoista pois! Pullin ja Nummenkylän kouluissa ei tiettävästi ole sisäilmaongelmia. Kokousasiakirjoista ei löydy tietoa kuntokartoituksista eikä sisäilmaraporteista lakkautettavasta ja vastaanottavasta koulusta. Tuhoisia päätöksiä aiotaan taas tehdä puutteellisin tiedoin. Pullin ja Nummenkylän koulun alueella on hyvän sijainnin takia hyviä kasvumahdollisuuksia.
Kuntavaalit lähestyvät. Lohjan kylien asukkailla on vielä mahdollisuus vaikuttaa nykyisen valtuuston tekemiin lakkautuspäätöksiin. Jos itse olen mukana uudessa valtuustossa, tulen tekemään valtuustoaloitteen nykyisen valtuuston tekemien lähikoulujen lakkautuspäätösten kumoamiseksi.
On selvää, että Lohjan kylissä asuvat lohjalaiset tarvitsevat Lohjan keskustassa asuvien lohjalaisten solidaarisuutta. Kokonaan hyvinvoiva Lohja on kaikkien lohjalaisten etu. Lohjan valtuusto laittaa lakkautuspäätöksillä lapset isoihin kouluihin kauas tutusta asuinympäristöstä, lapset istuvat koulutakseissa usein tuntejakin päivässä.
Lasten ja nuorten pahoinvointi sekä sosiaalihuollon kasvava tarve ovat karuja esimerkkejä siitä, että Lohjalla hyvin moni lapsi voi huonosti.
Lapset on laitettu pelinappuloiksi keskittämiskokeiluun, jonka vaikutuksista ei ole mitään tutkittua tietoa. Lapset eivät äänestä, mutta me aikuiset voimme kuntavaaleissa ajatella myös lasten hyvinvointia. Kirjoitus julkaistin tänään Länsi Uusimaa -lehdessä.
Guillermo Lasso on Ecuadorin uusi presidentti. ”Kiitos Jumalalle!” lausui 65 vuotias Lasso voiton puheessa. Yrittäjää, pankin omistajaa ja kristillidemokraattien puolueen ehdokasta Lassoa kuvaillaan keskustaoikeistolaiseksi ja konservatiiviseksi. Lasso oli ollut aiemmin kaksi kertaa ehdolla.
Lasson voitto rohmuaa mielipidekyselyjen tuloksia, jotka poikkeuksetta antoivat vasemmistolaiselle Andrés Arauzille voiton. 35-vuotias taloustietelija Arauz myönsi tappionsi ja lupasi jatkavansa työtänsä oppositiossa.
Kuten sanoin helmikuussa Ecuadorin presidenttivaalien ensimmäisen kierroksen alla, Arauzin voitto olisi ollut paitsi Ecuadroin entisen presidentin Rafael Correan voitto, myös Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban hallintojen voitto.
Näyttää siltä, että entinen presidentti ja Belgiassa pakeneva Rafael Correa luotti siihen, että Ecuadorissa tapahtuisi kuten Boliviassa, jossa vasemmistoehdokas voitti ja Evo Morales pääsi palaamaan maahansa.
Argentiinassa ja Boliviassa vasemmistolla ei ollut varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta Ecuadorissa intiaaniliikkeen edustaja Yaku Pérez pysyi ensimmäisellä kierroksella saamaan lähes yhtä suuren kannatuksen kuin Lasso. Pérez sanoi olevansa Correan ja Morenon politiikkaa vastaan. Yaku Pérez kutsui nyt toisella kierroksella omia kannattajiaan antamaan nolla -ääniä. Näyttää kuitenkin siltä, että Pérezin kannattajista osa äänesti Lassoa. Moni alkuperäiskansaan kuuluva oli saanut tarpeekseen Rafael Correan vuosista. Sen lisäksi Arauz ei ollut kovinkaan tunnettu ennen presidettivaalikampanjaa.
Argentiinan ja Bolivian vasemmistopuolueiden voittojen jälkeen, vasemmistolaiset hallitsijat toivoivat voittavansa Ecuadorin johdolta liittolaisen. Lasson, ja minkä tahansa Latinalaisen Amerikan presidentin voitto, on tällä hetkellä kuin narun vetämistä oikeiston ja vasemmiston välillä, mutta myös narun vetämistä totalitarismin ja demokratian välillä. Toivoa sopii, että Lasso kunnioitta Ecuadorin demokraattisia periaatteita ja vie maatansa kohti kehitystä. Lasso on nyt kovien haasteiden edessä. Pandemia koettelee ecuadorilaisia monin tavoin.
Ecuadorissa on tänään presidenttivaalien toinen kierros. Ecuadorilaiset voivat tänään äänestää kahdesta aivan erilaisesta ehdokkaasta. Ehdolla on oikeistolainen, entinen pankkijohtaja ja vapaata kauppaa puolustava 65-vuotias Guillermo Lasso, ja vasemmistolainen 36 vuotias Andrés Arauz.
Arauz on entisen presidentti Rafael Correan kannattama ehdokas ja Correan entinen talousavustaja. Arauz lupaa taistella korruptiota vastaan. Jos hän voittaa, hän tulee olemaan Latinalaisen Amerikan nuorin presidentti. Arauz on ennakkosuosikki.
Mainituista ehdokkaista mielenkiintoisimmat ovat Rafael López Aliaga, jotta pidetään Perún Bolsonarona. Äärikonservatiivinen López Aliaga joka mm. vastustaa aborttia.
Keiko Fujimori on Perun entisen presidentin, Alberto Fujimorin tytär.
Perulaistaustainen runoilija ja kirjailija Roxana Crisólogo on sitä mieltä, että Verónika Mendoza edustaa Perún uutta, edistyksellistä vasemmistoa. Mendozan ”yhdessä Perún puoluesta” -puolueen (Juntos por el Perú, espanjaksi) vaaliohjelma kerää kansan vaatimuksia, samoin naisten ja sukupuolivähemmistöjen tarpeita intersektinonaalisesta näkökulmasta.
Intersektionaalinen näkökulma kuvailee ja analysoi miten yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, jne.
Crisólogo muistuttaa että aina vuodesta 1980 kun Peru palasi demokraattiseen järjestelmään, Perú on ollut keskustalaisten ja äärioikeistolaisten puolueiden hallitsema. ”Ja vaikka nämä puolueet myivät taloudellisen menestyksen propagandaa, tämä luvattu taloudellinen nousu ei heijastunut hyvinä terveydenhoidon palveluina eikä opetusjärjestelmänä, joka takaisi kaikille maksutonta ja laadukasta opetusta. Julkisten palveluiden yksityistämisen trendi ja rikkauksien keskittyminen muuttamalle ihmiselle ei ole tehnyt muuta kuin syventänyt köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä, joka pandemiassa saavuuttaa kriittisen pinsteen.
Crisólogo äänestää Veronika mendozaa, ”koska on aika kääntää maan hallitsemisen tapoja ja muuttaa näkökulmia niin, että jatkossa ihmisen hyvinvointi on politiikan päämäärä.”
Runoilija Roxana Crisólogo. Kuva on Crisólogon Facebookin sivusta
Agricola matkusti ja koulutattui Viipurissa ja Saksassa Wittenbergin yliopistossa. Koulutus oli 1500-luvulla harvinaisuus. ”Samaten harvinaislaatuista oli miehen kielitaito. Agricola puhui, luki ja kirjoitti sujuvasti latinaa, ruotsia, saksaa ja suomea.” Kerron tämän, koska Agricolan päivä on sopiva hetki miettiä suomen kielen ja myös muiden kielten asemaa.
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin Puheenvuoron blogiin, että viisisataa vuotta sitten olisi ollut mahdotonta kuvitella, että suomen kielestä olisi joskus tullut kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Suomeahan opiskellaan monissa Euroopan oppilaitoksissa, ja suomea tullaan opiskelemaan myös Suomeen. Euroopan Unionin jäsenyyden myötä suomen kielestä on tullut kansainvälisten konferenssien ja kokouksien kieli, yhtä tasavertaisessa asemassa kuin muut Euroopan valtakielet. Kymmenessä vuodessa tässä ei ole tapahtunut muutoksia.
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että suomen kielen vahvaa asemaa ei horjuta mitään niin kauan kun me suomen kielen taitoiset ihmiset haluamme tehdä työtä kielen kehittämiseksi. Mitä sitten olemme tehneet väärin? Kysyn näin, koska jo vuodesta 2018 julkisuudessa on alettu kantamaan huolta mm. suomen kielen asemasta englannin kielen suosion ja jopa ylivallan myötä.
Nuoret ovat kielten opiskelun suhteen eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa kielitarjonta on hyvä, mutta kun mennään pohjoiseen, tilanne on heikompi. Karkeasti sanottuna nykyisin kouluissa opiskellaan etupäässä englantia vieraana kielenä. Muiden vieraiden kielten opiskelu on laskenut.
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että puheet siitä, että joku muu kieli horjuttaisi suomen kielen asemaa, ovat vahvasti liioiteltuja. Silloin en aavistanut, kuinka sosiaalisen median ja internetin laajentumisen myötä englannin kieli jatkaisi voittokulkuettaan. Kielille kun kielille on omat tilansa, ja kielen käyttäjät määrittelevät itse kielensä tilan. Agricoloita tarvitaan yhä, eli sellaisia monikielisiä osaavia ja luovia ihmisiä. Hyvä kysymys on, että arvostaako nyky-yhteiskunta sellaisia?
Samassa artikkelissa Itä-Suomen Avin opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo, että kaksi kolmasosaa lakkautuksista on ollut turhia. Etsityt ja mainostetut säästöt eivät toteudu, kylät näivettyvät ja niiden vetovoima laskee.
Samassa artikkelissa katsotaan kriittisesti myös isoja monitoimitaloja. Yksinkertaistettuna monissa kunnissa pieniä ja sisäilmäterveitä lähikouluja suljetaan, ja hallintokeskusten läheisyyteen rakennetaan isoja ja kalliita monitoimitaloja. Monitoimitalojen tarkoitus on palvella koululaisia, mutta myös muita kunnan asukkaita. Suurten välimatkojen takia monitoimitalot palvelevat etupäässä lähietäisyydellä asuvia kuntalaisia ja lisäävät hiilijalanjälkiä, koska päästäkseen monitoimitaloihin tarvitaan kuljetusta.
En yllättynyt eri puolueiden vastauksista, koska mm. Lohjan valtuustossa on näkynyt selvästi mitkä puolueet ovat olleet aktiivisesti lakkauttamassa lähikouluja ja mitkä eivät. Esimerkiksi viime viikolla Lohjan kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista. Ei tarvitse lukea lehdestä mitkä puolueet ovat lakkautusten asialla.
En käy läpi Kuntalehdessä olevien kaikkien puolueiden mielipiteitä tässä, mutta ne kertovat äänestäjille, että jos vastustat palvelujen keskittämistä ja lähikoulujen lakkauttamista, niin sinulla on vain kaksi puoluetta, joita voit äänestää luottaen siihen että he tässä asiassa toimivat kuten sanovat. Nämä puolueet ovat Keskuta ja Perussuomalaiset. Lohjan valtuuston äänestystulokset eivät muuta sano. Toki niin demareissa kuin vihreissä ja vasemmistoliitossa on valopilkkuja, mutta on myös se puoluekuri olemassa.
Lohjalla myös sitoutumattomien yhdistysten kattojärjestö Meidän Lohjan valtuutetut ovat johdonmukaisesti olleet aina puolustamassa lähikouluja. Meidän Lohjan valtuutetut ovat kyseenalaistaneet suurten monitoimitalojen rakentamisen järkevyyttä. Jos kerran lasten määrä laskee, miksi Lohjan kaupunki rakentaa velkarahoilla isoja tiloja kaupungin keskustan tuntumaan. Sama kysymys voi esittää myös muiden kuntien päättäjille.
Länsi Uusimaa lehdessä oli viime kuntavaaleissa oma vaalikone. Olen saanut kutsun kahteen vaalikoneeseen, mutta en Läsi Uusimaa -lehteen.
Johtuuko se siitä, että olen puoluepoliittisesti sitoutumaton? -Se on silloin väärin.
Kuulin, että vaalikone on jo auki, mutta sieltä puuttuvat yhä kaikki Meidän Lohjan sitoutumattomat ehdokkaat! Miten se yhdenvertainen kohtelu nyt toteutuu? Voisitteko te muiden puolueiden edustajat auttaa solidaarisesti?
Ana María Gutiérrez Sorainen 