Tyhjää hölinää opetuksen laadun kohentamisesta ja lasten hyvinvoinnin parantamisesta

Ennen vanhaan päättäjät arvostivat kasvatusta ja siksi he perustivat kouluja sinne, missä perheet ja lapset asuivat. Niin myös Ikkalassa. Ikkalan koulu perustettiin 110 vuotta sitten tontille, jonka paikallinen maanomistaja lahjoitti kunnalle. Vanhan puukoulun tuhouduttua tulipalossa tontille rakennettiin 70- ja 80- luvun taitteessa uusi, nykyaikainen ja tilava tiilikoulu. Ikkalalaiset ovat talkoilla ylläpitäneet koulun urheilukenttää ja luistelukaukaloa. Myös ne ovat kaupungin lahjaksi saamalla maalla.

Paitsi että Ikkalan koulu antaa perusopetusta, se palvelee koko kylää ja lähiseutuja liikunta- ja kulttuuriharrastuksissa erityisesti suuren liikuntahallinsa myötä. Ikkalan koulu on myös yksi Hiiden opiston toimipisteistä. Parhaillaan Ikkalan koulun liikuntasalissa harjoitellaan Ikkalan kesäteatterin tulevan kesän näytelmää. Ikkalan suuri tiilikoulu on koko kylän olohuone.

Nyt Ikkalassa ei kuitenkaan valmistauduta koulun 110-vuotisjuhlaan, vaan Ikkalan koulun mahdollisesti viimeiseen kevätjuhlaan. Lohjan kaupungin kylmä viesti ikkalalaisille on jo vuosia ollut se, että koulua ollaan sulkemassa. Milloin milläkin perusteella: homekoulu, epäkäytännölliset tilat, huono ilmanvaihto, lapsia liian vähän jne. Kaikki väitteet on osoitettu tekaistuiksi ja perusteettomiksi. Koulu on teknisesti kunnossa, sitä on huollettu ja se toimii. Lapsia olisi tullut ja tulisi, jos siihen olisi annettu ja annettaisiin mahdollisuus.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää vasta tällä viikolla Ikkalan koulun lakkauttamisesta. Myös kaupunginhallitus ja valtuusto tulevat vasta myöhemmin päättämään jatkaako Ikkalan koulu toimintaansa vai ei. Myös tyhjilleen jäävästä Ikkalan koulusta tulee kaupungille merkittäviä lämmitys- ja ylläpitokustannuksia vuosiksi eteenpäin. Kouluksi rakennetun tuhansien neliöiden kiinteistön myyminen voi osoittautua vaikeaksi – ellei sitä myydä 1 eurolla, mikä olisi kaupungin omaisuuden tietoista tuhoamista.

Nyt kokousasiakirjoissa vedotaan oppilaiden liian pieneen määrään. Lohjan kaupunki on kuitenkin heikentänyt viime vuosina pienempien koulujen opetuksen laatua muun muassa tuntikehystä ja koulualueita muuttamalla. Opettajien määrä on supistettu minimiin. Ikkalassa käsityöaineet siirrettiin jo vuosia sitten Pusulan kouluun, ilman selvää syytä. Näistä syistä ja jatkuvan lakkautusuhan takia moni vanhempi on ymmärrettävästi tehnyt johtopäätöksensä ja on jo siirtänyt lapsensa toiseen kouluun. Ikkalan esikoululaiset ovat myös joutuneet käymään esikoulunsa Pusulassa eikä Ikkalan koulun yhteydessä, kuten olisi lasten hyvinvoinnin kannalta pitänyt.

Lohjan kaupunki sanoo kuulleensa Ikkalan koulun lapsia, vanhempia ja kyläläisiä. Kuulemisista kaupunki ilmoitti laittamalla ilmoituksen nettisivulleen ja lehteen, jota ei Ikkalassa juuri lueta. Ikkalan kyläyhdistys pyynnöstä laittoi viestin jäsenilleen, joita on kyläläisistä noin 15 %. Kuulemisesta tiedottaminen ei ole aatteellisen yhdistyksen tehtävä. Hallintolain mukaan se on viranomaisen tehtävä, ja nyt sitä ei hoidettu kunnolla. Niinpä kuulemisiin hoksasi tulla vain kourallinen ihmisiä. Heille kaupungin edustajat kertoivat, että mitään ei ole enää tehtävissä. Tämäkään ei ollut hallintolain mukaista, koska kuulemiset pitää lain mukaan järjestää silloin, kun asioihin voi vielä vaikuttaa.

Kokousasiakirjoihin Lohjan kaupunki on poiminut vain koulun lakkauttamiseen sopivat kuulemisissa esitetyt kommentit. Ei muita mielipiteitä. Lohjan kaupunki noudataa tässäkin telaketjutaktikkaa.

Ikkalan lapset aiotaan siirtää Pusulan kouluun, jonne on Ikkalasta 11 kilometriä. Koska taksit eivät aja sinne suoraan, vaan kiertävät ympäri Pohjois-Lohjaa, lapset istuvat takseissa jopa toista tuntia mennen tullen. Matkatunnit ovat pois lasten iltapäivätoiminnasta ja harrastuksista. Täyteen ahdetussa Pusulan koulussa opettajat eivät näe kaikkialle, ja erityisopetusta tarvitsevat lapset ovat muiden joukossa. Koulukiusaaminen ja huonot oppimistulokset lisääntyvät.  Lohjan lapsilla on siis entistä vähemmän yhdenvertaista oikeutta kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi koulukuljetuksista tulee kaupungille iso lasku. Plus että dieseliä palaa ja hiilijalanjälki kasvaa.

Karkkilan keskustaan on vain 8 kilometriä, ja se on myös luonnollinen asiointisuunta. Siksi moni vanhempi on jo siirtänyt tai aikoo siirtää lapsensa sinne. Monet lapsiperheet ovat muuttaneet lastensa koulun perässä pois Ikkalasta. Lapsiystävälliseksi itseään väittävä Lohja siis karkottaa lapsiperheitä ja veronmaksajia pois Lohjalta.

Vaalien alla puhutaan opetuksen laadun kohentamisesta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisesta. Lohjalla tämä puhe on aivan tyhjää hölinää.

Ana María Gutiérrez Sorainen,

Valtuutettu, Meidän Lohja

Lohjan kokoisessa kaupungissa tarvitaan monenlaisia ja erilaisia kouluja

Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontui perjantaina ja lauantaina 7. ja 8.10. kuuntelemaan erilaisiä esitelmiä muun muassa ajankohtaisista asioista, Tytyrin elämyskaivon kehittämisestä, kaupunkistrategiasta, investointisuunnitelmasta ja talousarviosta 2023. Valtuutetut saivat runsaasti tietoa eri aiheista.

Lauantaina valtuustoryhmät kokoontuivat keskustelemaan talousarviosta, strategiasta ja muista asioista. Asiat ovat vielä valmisteilla. Talousarvion sivistys- ja hyvinvointialan osiossa on kuitenkin pari talouden tasapainottamistoimenpidettä, joista olen yhä eri mieltä. Perusopetuksessa esitetään rahaa Ikkalan koulun toiminnalle vain keväälle. Se tarkoittaa sitä, että koulu lakkautetaan, jos rahaa syylukukaudelle ei myönnetä. Lokakuussa 2020 Viime valtuustokaudella yhdellä äänellä valtuusto linjasi lakkautta Ikkalan koulun. Tästä näet kuinka valtuuso äänesti silloin. Nyt on uusi valtuusto ja toivon mukaan uudet tuulet.

Lohjan kokoisessa kaupungissa tarvitaan monenlaisia ja erilaisia kouluja. Lohjan kaupungin järvikaupunkina esittelee Ikkalan koulua seuraavasti: ”Ikkalan koulu sijaitsee Ikkalan kylässä maalaismaisemassa Lohjan pohjoisosassa aivan Karkkilan kaupungin kupeessa. Koulun toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti sijaintia aivan järven tuntumassa ja metsän reunassa. Pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja eri-ikäisten oppilaiden yhteistoiminta on luontevaa.”

Lohjan kaupunki leikkaustoimenpiteillään on heikentänyt Ikkalan koulun opetuksen laatua vähentämällä resursseja ja pitämällä koulua jatkuvasti lakkautuksen uhan alla. Valitettavasti jo osa vanhemmista on siirtänyt lapsensa joko Pusulaan tai Karkkilaan. Onhan Karkkila lähempänä kuin Pusula. Koulun lakkautus lisää kuljetustarpeita ja hiilijalanjälkiä. ”Ikkalan koulu on tärkeä myös koko kylälle. Ikkalan Kyläsuunnitelmassa se on todettu yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi kylän elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta. Kyläkoulut myös houkuttavat kuntaan uusia asukkaita.”

Leikkaustoimenpiteenä esitetään myös Saukkolan ja Pusulan kirjastojen palvelutason alentaminen v. 2023, henkilöstösäästä 1 htv 35 000. Tämä leikkaus kuormittaa henkilökuntaa, mutta ennen kaikkea se heikentää Saukkolan ja Pusulan alueiden kirjaston käyttäjien saamaa palvelua.

Olen sanonut aiemmin valtuuston kokouksessa, että Lohjalla toimitaan kuin Nälkäpelin kirjassa, jossa syrjäseuduilla asuvat vyöhykkeet kustantavat keskustan hienouksia kuin orjat.

Valtuustoaloite 13.10.2021: Pullin opetuspisteen toiminnan jatkuminen osana Mäntynummen yhtenäiskoulua syksystä 2022 alkaen

Lohjan kaupunginvaltuusto päätti 21.4.2021 kokouksessaan lakkauttaa Pullin koulun. Päätöksen mukaan oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun syksyllä 2022, edellyttäen että on varmistettu, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset sisäilman laadun suhteen.

Päätös perustui oletuksiin, että oppilasmäärät laskevat ja että Pullin koulun oppilaat siten mahtuvat helposti Mäntynummen yhtenäiskouluun. Nämä molemmat olettamat ovat osoittautuneet vääriksi. Yläkoulun sisäilmaongelmista johtuen alakoulun tiloja on otettu yläkoulun käyttöön. Se aiheuttaa alakoulun tilojen puutetta, eikä näitä tiloja saada helposti takaisin alakoulun käyttöön. Mäntynummen yhtenäiskoulun tilojen käyttöaste on tällä hetkellä 98%, eivätkä toiminnallisesta näkökulmasta ole kaikilta osin riittävät edes Mäntynummen alakoulun omien ryhmien tarpeisiin. Ratkaisemattomat sisäilmaongelmat aiheuttavat myös huolta oppilaiden ja henkilökunnan terveydestä. Nyt tehdyt ilmastointikanavien puhdistukset ovat koulutiloissa rutiinitoimenpiteitä eikä niillä ratkaista pitkäaikaisia sisäilmaongelmia.

Viranhaltijat ovat tila-asian ratkaisuksi ehdottaneet muun muassa, että Pullin koulun oppilaat hajasijoitetaan alueen muihin kouluihin: Lehmijärvelle, Perttilään tai Asemanpellolle. Tämä ei mielestämme olisi lapsiystävällisen toiminnan hengen mukaista. Sen lisäksi, että lapset siirrettäisiin pois turvallisesta ja tutusta kouluympäristöstään, heidät erotettaisiin luokkatovereistaan. On myös pohdittu lisäparakkien hankkimista Mäntynummen yhtenäiskoulun tontille. Parakkien vuokrakustannukset ovat korkeat ja toisaalta Pullin koulun todelliset ylläpitokustannukset suhteellisen edulliset, joten tämä ehdotus on kaupungin talouden kannalta huono eikä palvele talouden tasapainottamisohjelman tavoitteita.

Kustannustehokkain, lapsiystävällisin ja terveysturvallisin ratkaisu ongelmaan on valtuuston keväällä tekemän päätöksen muuttaminen siten, että Pullin koulun oppilaat voivat jatkaa koulunkäyntiä Pullin opetuspisteessä toistaiseksi. Näin oppilaat voivat saada opiskelurauhan, opettajat opetusrauhan ja päättäjät mahdollisuuden tehdä päätöksen Mäntynummen kampuksen kokonaisratkaisusta mahdollisimman paineetta.

Pullin opetuspisteen tilakokonaisuus on optimaalinen perusopetuksen tarkoituksiin. Viihtyisä ja terve koulurakennus, jatkuvasti käytettävissä oleva liikuntahalli ja urheilukenttä frisbeegolf-ratoineen, sekä ympäröivä luonto tarjoavat erinomaiset puitteet opiskelulle. Tätä kokonaisuutta voitaisiin joustavasti hyödyntää Mäntynummen yhtenäiskoulun kanssa yhteistyössä niin, että Pullin opetuspiste toimisi joustavana lisätilaresurssina myös tulevan remontin aikana. Pullin koululla voitaisiin myös testata erityisopetuksen pienryhmätoimintaa, koska rauhallinen oppimisympäristö voisi tuoda avun sellaisille oppilaille, joilla hälyisä ympäristö aiheuttaa haasteita. Avoin suhtautuminen Lohjan kaupungin erilaisten kouluympäristöjen vahvuuksiin todennäköisesti tuottaisi myös kustannussäästöjä ongelmien ennaltaehkäisemisen näkökulmasta.

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteenamme, että Pullin koulun lakkautuspäätöksessä mainittua aikataulua muutetaan siten, että toiminta Pullin opetuspisteessä osana Mäntynummen yhtenäiskoulua jatkuu toistaiseksi. Aloitteella on vaikutuksia talousarvioon ja näin ollen se tulee käsitellä vuoden 2022 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Meidän Lohjan valtuustoryhmän puolesta.

Aloite sai laajaa kannatusta.

Valtuustoaloite Lohjan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi kylien ja kyläkoulujen avulla

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että:
– Lohjan kaupungin strategiaprosessissa todetaan kyläkoulujen merkitys kylien elinvoimaisuudelle ja Lohjan kaupungin vetovoimaisuudelle;
– Ikkalan koulua ei lakkauteta ja kaikkien nykyisten pienten lähikoulujen jatkuvuus turvataan uusien lapsiperheiden houkuttelemiseksi alueelle;
– Kyläkouluja ympäröivien alueiden myönteistä kehittymistä tuetaan esimerkiksi osana Järvikaupunki-kehittämishanketta tai Tunnin juna-hanketta;
– Lohjan kouluverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti, lähikouluperiaate huomioiden sekä asettaen lasten, perheiden ja muiden asukkaiden hyvinvoinnin etusijalle.

Lohja on laaja ja monimuotoinen kunta, jossa on tarjolla monenlaisia asuinympäristöjä sekä nykyisille että tuleville asukkaille. Loistava sijainti kehittyvän Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion sisällä tukee vetovoimaa. Koronan myötä on vahvistunut kaupungistumisen vastatrendi ja ihmiset kaipaavat asuinympäristöltään luonnonläheisyyttä ja väljyyttä. Lohjan maaseutu on siis Lohjan kaupungille todellinen valttikortti yhdistettynä sijaintiinsa lähellä pääkaupunkiseutua. Lapsiperheiden kannalta maaseutu on kuitenkin entistäkin houkuttelevampi, jos sieltä löytyy aktiivinen kyläyhteisö ja lapsille lähikoulu. Tästä on tuoretta tutkimusnäyttöä Luonnonvarakeskuksen lokakuussa julkaisemassa tutkimuksessa. Siinä todettiin aiemmin toteutettujen lakkautusten perusteella, että kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen alueilla on havaittu selvä asukaskato.

Lohjan edellinen kaupunginvaltuusto päätti 21.4.2021 lakkauttaa Pullin koulun. Säästötoimenpiteenä valtuusto esitti 7.10.2020 Ikkalan koulun lakkauttamista syksystä 2023 alkaen. Samalla päätettiin kolmen muunkin kyläkoulun lakkauttamisesta. Virkamiehet perustelivat lakkauttamisia säästölaskelmilla, jotka olivat ylimalkaisia ja osittain virheellisiä. Äänestykset olivat tiukkoja.

Lohjan kaupunki on jo lähes kymmenen vuotta ajanut kouluverkkoaan alas ja keskittänyt opetusta suuriin yksiköihin. Samaan aikaan Lohja on investoinut sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaamiseen ja uusien koulukeskusten rakentamiseen. Uutiset lukion pysähtyneestä remontista ja uusien koulutyömaiden ongelmista viittaavat siihen, että jatkossakin moni oppilas viettää koulupäivänsä parakissa. Tämän lisäksi kuljetusoppilaat viettävät koulupäivästään jopa useita tunteja koulutakseissa, mikä vaikeuttaa harrastustoimintaa ja ylipäätään lapsiperheiden normaalia elämää.

Viimeistään nyt on aika todeta, että olemassa olevan kouluverkon kunnossapito ja kehittäminen ovat sekä talouden että asukkaiden kannalta kestävämpi ratkaisu kuin suuret investoinnit, joista esimerkkinä pienen vesivahingon korjaaminen vaatii suuria rahasummia. Monipuolinen ja laaja kouluverkko on vetovoimatekijä. Sen sijaan jatkuvat lakkautuspuheet karkottavat Lohjalle muuttoa harkitsevien muuttohaluja.

Lohjan väestön ja myös lasten määrä ovat vihdoin alkaneen lisääntyä. Lohjan kaupungin talouskaan ei ole niin surkeassa tilassa kuin esimerkiksi pari vuotta sitten. Nyt on tarpeen ottaa aikalisä ja nähdä kouluverkolle muunlaistakin kehittämistä kuin vain lähikoulujen lakkauttaminen. Jokaisella kylällä on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa, joiden tunnistaminen ja esiin nostaminen Lohjan kaupungin markkinoinnissa loisi positiivista suuntaa.

Ikkala on kyläkeskus, jolla on keskeinen sijainti Karkkilan ja Vihdin kuntien risteyskohdassa. Lohjan kaupungilla on yhä osuuksia Ikkalanrinteen rivitaloissa. Toisin kuin monissa muissa kylissä, Ikkalan koulun ja sen lähiympäristössä on kaupungin omistama vesi- ja viemärijärjestelmä, joka tuo kaupungille rahaa. Tonttitarjontaa Ikkalassa voisi merkittävästi parantaa ja luoda näin kasvua alueelle.

Tulee myös muistaa, että kaupungin opetustoimen, koulujen ja opetuksen tehtävä ei ole säästää rahaa kunnalle, vaan huolehtia kunnan lakisääteisestä velvollisuudesta järjestää laadukasta ja yhdenvertaista perusopetusta kaikille kunnassa asuville oppivelvollisille. Tästä velvollisuudesta hyvin huolehtimalla Lohja lisäisi vetovoimaisuuttaan lapsiperheiden silmissä. Ihmiset haluavat nyt vaihtoehtoja asumiselle ja palveluille. Monipuolisella ja laadukkaalla perusopetuksella lähellä tuotettuna voidaan edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, sekä tehdä tehokasta ennaltaehkäisevää työtä.

Lohjan kaupunginvaltuustossa 10.11.2021

Meidän Lohjan valtuustoryhmä

Aloitteen allekirjoittajat:

Ana María Gutiérrez Sorainen, ML

Katriina nousiaine, ML

Hannele Maittila, ML

Jukka Uhlgren, ML

Sirje Mänd, PS

Ossi Tiihonen, ML

Johanna lindgren, PS

Erkki Sohl, PS

Päivi Alanne, Kesk

Lotta Paakkunainen, Kesk

Kristian Sarvi, Kesk

Birgit Aittakumpu, Vas

Heikki Linnavirta, KD

Kiitos!

Neljä vuotta sitten kuntavaaleissa minusta tuli Lohjan varavaltuutettu. Siitä alkoi työni Lohjan kyläkoulujen ja kylien muiden lähipalvelujen puolesta. Kun Ylen vaalikoneessa kysyttiin mitkä olivat vaalilupaukseni, vastasin että en tee vaalilupauksia. 

Ajattelen, että tehty työ on huomattu. Nyt pääsin Lohjan kaupunginvaltuustoon jatkamaan työtä samojen tärkeiden asioiden puolesta, yhteistyössä muiden luottamushenkilöiden kanssa. Lohja on avarakatseinen kunta.

Kiitos kaikille minua äänestäneille!

Lohjan valtuustossa ollaan. Kiitos luottamuksesta!

Lastensuojelun ja kylien palvelujen kehittämisessä on vielä paljon työtä

Eilen keskiviikkona 9.6. oli päättyvän valtuustokauden viimeinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Asialistalla oli taas tärkeitä asioita, kuten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen, sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2020 ja lautakunnan talousarvion toteutuminen 2021.

Talousarviosta käy ilmi, että lastensuojelun kustannukset ovat olleet noin 400 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten. Lastensuojelun asiakaspalveluiden ostot ovat olleet noin 750 000 euroa viime vuotisia suuremmat. Kustannuksia on vielä kirjautumatta noin 500 000 euroa.

Jo neljä vuotta sitten valtuustokauden alussa oli havaittavissa, että nämä lastensuojelun menot ovat koko ajan kasvussa. Helmikuussa 2019 esitin valtuustoaloitteessa, että kaupunki selvittäisi syyt siihen, miksi lastensuojelun tarve lisääntyy Lohjalla. Mitä ennaltaehkäisevää työtä on tehty ja millä toimenpiteillä tätä vakavaa ongelmaa voitaisiin ehkäistä ja vähentää? Aloite on yhä vireillä eikä siihen ole vastattu. Sillä välin lastensuojelun kustannusten kasvu on jatkunut.  Enemmän rahasta, kyse on inhimillisestä ja surullisesta asiasta lapsille ja perheille.

Lautakunnan kokouksessa nousi esiin myös hyviä asioita, kuten eri kehittämistyöryhmien toimintasuunnitelmia. Kehittämistyöryhmien työskentely on hyvä varsinkin silloin kun se työ johtaa konkreettiseen kehitykseen.

Asioiden eteenpäin viemisessä rahaa ratkaisee. Sen huomaa esimerkiksi uudessa Laurentius-talossa, jossa kävimme tutustumiskäynnillä koko lautakunnan voimin. Talo on iso, moderni ja valoisa. Toivoa sopii, että uudet puitteet edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista. Jos jotakin saa kehua niin talon ulkoseinät muistuttavat keskiaikaisen Pyhä Laurin kirkon julkisivua.

Tunnelma lautakunnassa oli haikea, vaikka työ on välillä ollut raskasta. Tiedättehän, että valtuustokauden alusta lähtien Ikkalan koulu ja muut kyläkoulut ovat olleet jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vaikka usein olen tuntenut olevani kala, joka kulkee vastavirtaan, niin olen voinut tuntea olevani oikeutettu mielipiteisiini kyläkouluja ja muita kylien palveluja puolustaessani. Valtuustokauden lopussa lautakunnan työskentely sujui minusta paljon paremmin kuin valtuustokauden alussa. Ehkä tämä johtui lautakunnan jäsenten kokemuksen puutteesta, mutta myös siitä, että osa virkamiehistä vaihtui.

Kiitos kaikille lautakunnan jäsenille yhteistyöstä! Oli hienoa olla mukana ja toivottavasti työ saa jatkua.

Lohjan reuna-alueet ovat kärsineet päätöksenteosta jo pitkään

Länsi-Uudenmaan vaalikoneessa väitetään, että Lohjan reuna-alueet kärsivät tällä hetkellä päätöksenteossa Lohjan keskusta-alueisiin verrattuna. Olen täysin samaa mieltä. Kärsimys ei ole vain tämän hetkinen ongelma. Lohjan reuna-alueilla palveluista on leikattu jo useiden vuosien aikana. Vaalien alla moni ehdokas lupaa säilyttää reuna-alueiden palveluita, mutta tehdyt lupaukset uhrataan valtuustossa ja lautakunnissa puoluekurin alttarille.

Koulupalvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin ei ole kyseenalaistettu tarpeeksi. Ne, jotka uskaltavat kyseenalaistaa tämän mantran muuttuvat epämieluisiksi päättäjiksi. On hyvä, että Lohjan keskustaa kehitetään, mutta ei ole hyväksyttävää, että Sammatti, Karjalohja, Nummi, Pusula, Ikkala ja muut Lohjan kylät on jätetty omaan onnensa nojaan. Esimerkiksi myynnissä olevia tontteja eri kylissä ei markkinoida tarpeeksi tai ei ollenkaan.

Lohja on suuri ja tärkeä mökkikunta, koska luonto on upea. Rauhaa kaipaavalle Lohjan maaseutumaiset kylät ja lukuisat järvet ovat kuin paratiisi. Ikkalaan ja Pusulaan muutetaan rauhaa hakemaan. Karua on kuitenkin muuttajan myöhemmin huomata, että kauniissa maaseutumaisessa kylässä jäljellä olevia palveluita uhkaa lakkauttamisen. Lohjan kylistä myös muutetaan pois. Lohjan imagon parantamiseen laitetut eurot valuvat hukkaan kylien näivettämisvimman takia.

Ana María Gutiérrez Sorainen,
Poliittisesti sitoutumaton kuntavaaliehdokas

Lohjan reuna-alueella

Pullin- ja Nummenkylän koulujen ja muiden lähikoulujen lakkautusesityksistä

Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontuu keskiviikona 21.4. päättämään Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkauttamisesta. Virkamiesesitys on, että molemmat koulut lakkautettaisiin. Koulujen lakkauttaminen olisi kuitenkin turha vahingonteko Pullin ja Nummenkylän koulujen seudun asukkaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli ollut 14.4. sitä mieltä, että  Pullin koulua ei pidä lakkauttaa. Lautakunnan enemmistön mielestä Mäntynummen alueen koulujen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö sisäilman laadun osalta pitää varmistaa ja Pullin oppilaiden siirtoon palata vasta, kun Mäntynummen koulun sisäilma on todettu turvalliseksi. Lautakunnassa kokoomuksen, sdp:n ja kristillisten edustajat olivat sitä mieltä, että lapset pitää siirtää Mäntynummen yhtenäiskouluun, vaikka siellä on ollut toistuvasti sisäilmaongelmia ja johon on suunniteltu remonttia. Nummenkylän koulun osalta lautakunta päätyi tiukan äänestyksen jälkeen valitettavasti lakkauttamisen kannalle. Lautakunnan kokouksessa jätin eriävän mielipiteen.

Koulujen lakkautusten myötä oppilaiden päivä pidentyy koulukuljetusten takia. Kuljetuskustannukset kasvavat ja hyötyliikunta ja harrastuksiin käytettävä aika vähenee. Esitetyt tilastot laskevista lastenmääristä ovat kyseenalaisia. Tilastoissa esimerkiksi syksyn ekaluokkalaiset on jo siirretty Pullin koulua koskevista tiedoista pois! Pullin ja Nummenkylän kouluissa ei tiettävästi ole sisäilmaongelmia. Kokousasiakirjoista ei löydy tietoa kuntokartoituksista eikä sisäilmaraporteista lakkautettavasta ja vastaanottavasta koulusta. Tuhoisia päätöksiä aiotaan taas tehdä puutteellisin tiedoin. Pullin ja Nummenkylän koulun alueella on hyvän sijainnin takia hyviä kasvumahdollisuuksia.

Kuntavaalit lähestyvät. Lohjan kylien asukkailla on vielä mahdollisuus vaikuttaa nykyisen valtuuston tekemiin lakkautuspäätöksiin. Jos itse olen mukana uudessa valtuustossa, tulen tekemään valtuustoaloitteen nykyisen valtuuston tekemien lähikoulujen lakkautuspäätösten kumoamiseksi.

On selvää, että Lohjan kylissä asuvat lohjalaiset tarvitsevat Lohjan keskustassa asuvien lohjalaisten solidaarisuutta. Kokonaan hyvinvoiva Lohja on kaikkien lohjalaisten etu. Lohjan valtuusto laittaa lakkautuspäätöksillä lapset isoihin kouluihin kauas tutusta asuinympäristöstä, lapset istuvat koulutakseissa usein tuntejakin päivässä.  

Lasten ja nuorten pahoinvointi sekä sosiaalihuollon kasvava tarve ovat karuja esimerkkejä siitä, että Lohjalla hyvin moni lapsi voi huonosti.  

Lapset on laitettu pelinappuloiksi keskittämiskokeiluun, jonka vaikutuksista ei ole mitään tutkittua tietoa. Lapset eivät äänestä, mutta me aikuiset voimme kuntavaaleissa ajatella myös lasten hyvinvointia.  Kirjoitus julkaistin tänään Länsi Uusimaa -lehdessä.

Kirjoitus julkaistin tänään Länsi Uusimaa -lehdessä.

Mäntynummen yhtenäiskoulussa on yli 500 oppilasta. Koska koulu ei ole hyväss kunnossa, sitä remontoidaan lähiaikoina

Arvostaako nyky-yhteiskunta Agricolan kaltaisia monikielisiä ihmisiä?

Tänään on Mikael Agricolan kuolinpäivä ja Elias Lönnröthin syntymäpäivä. Molemmat herrat ovat olleet merkittäviä suomen kielen kehityksen kannalta.

Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä. Agricola oli myös kirkkomies ja piispa. Kirkko ja kaupunki -lehdessä sanotaan, että ensimmäinen suomenkielinen teos, Agricolan Abckiria, syntyi kirkon kustantamana. ”Se oli oman aikansa aapinen, mutta ensisijaisesti se oli suunnattu papeille ja opettajille.”

Agricola matkusti ja koulutattui Viipurissa ja Saksassa Wittenbergin yliopistossa. Koulutus oli 1500-luvulla harvinaisuus. ”Samaten harvinaislaatuista oli miehen kielitaito. Agricola puhui, luki ja kirjoitti sujuvasti latinaa, ruotsia, saksaa ja suomea.” Kerron tämän, koska Agricolan päivä on sopiva hetki miettiä suomen kielen ja myös muiden kielten asemaa.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin Puheenvuoron blogiin, että viisisataa vuotta sitten olisi ollut mahdotonta kuvitella, että suomen kielestä olisi joskus tullut kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Suomeahan opiskellaan monissa Euroopan oppilaitoksissa, ja suomea tullaan opiskelemaan myös Suomeen. Euroopan Unionin jäsenyyden myötä suomen kielestä on tullut kansainvälisten konferenssien ja kokouksien kieli, yhtä tasavertaisessa asemassa kuin muut Euroopan valtakielet. Kymmenessä vuodessa tässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että suomen kielen vahvaa asemaa ei horjuta mitään niin kauan kun me suomen kielen taitoiset ihmiset haluamme tehdä työtä kielen kehittämiseksi. Mitä sitten olemme tehneet väärin? Kysyn näin, koska jo vuodesta 2018 julkisuudessa on alettu kantamaan huolta mm. suomen kielen asemasta englannin kielen suosion ja jopa ylivallan myötä.

Ongelma on se, että eri kielten opiskelun suosio on merkittävästi vähentynyt lasten ja nuorten parissa. Kouluissa A2- ja B2 -kielen opiskelu on romahtanut. Poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet siihen. Kunnissa säästöjä etsiessä leikataan ei-pakollisista menoista ja A2-kieli on ollut myös leikkauksen kohteena. Lohjallakin A2 -kielta lopetettiin säästösyistä, mutta ensi viikon lautakunnan kokouksen asialistalla on A2-kielen opetuksen palauttaminen syksystä 2021 alkaen. Hyvä!

Nuoret ovat kielten opiskelun suhteen eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa kielitarjonta on hyvä, mutta kun mennään pohjoiseen, tilanne on heikompi. Karkeasti sanottuna nykyisin kouluissa opiskellaan etupäässä englantia vieraana kielenä. Muiden vieraiden kielten opiskelu on laskenut.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että puheet siitä, että joku muu kieli horjuttaisi suomen kielen asemaa, ovat vahvasti liioiteltuja. Silloin en aavistanut, kuinka sosiaalisen median ja internetin laajentumisen myötä englannin kieli jatkaisi voittokulkuettaan. Kielille kun kielille on omat tilansa, ja kielen käyttäjät määrittelevät itse kielensä tilan. Agricoloita tarvitaan yhä, eli sellaisia monikielisiä osaavia ja luovia ihmisiä. Hyvä kysymys on, että arvostaako nyky-yhteiskunta sellaisia?

Nummenkylän ja Pullin koulujen tulevaisuudesta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti viikko sitten lakkauttaa Nymmenkylän koulun. Asia ei ole vielä loppuun käsitelty ja se menee kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Lautakunnassa vain neljä luottamushenkilöä oli eri mieltä: Lotta Paakkunainen (Kesk), Riitta Luhtala(ML), Bror Appelsin (Perus) ja minä. Hyvä kysymys on se, että löytyykö rohkeita eri mieltä olevia vihreitä, demareita, vasureita ja kokoomuslaisia hallituksessa ja valtuustossa!

Lotta Paakkunaisen vastaesitys on tässä: 1. hylätä Nummenkylän koulun lakkauttaminen 1.8.2021 alkaen ja; 2.esittää kaupunginhallitukselle sekä kaupunginvaltuustolle seuraava päätösesitys, että se 2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun, 2.2 varmistaa koulujen terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edellyttämän sisäilman laadun. 2.3 asiaan palataan, kun Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisu on valmis

Esitin eriävän mielipiteen Nummenkylän koulun hallinnollinen lakkauttaminen – pykälässä seuraavin perustein:- Oppilaiden päivä pitenee koulukuljetusten takia. Kuljetuskustannukset kasvavat.
– Hyötyliikunta vähenee.
– Nummenkylän koulussa on 45 oppilasta, oppilaspaikkoja on 48 oppilaalle. Käyttöaste on 94%.
– Muijalan koulussa on ollut aiemmin sisäilmaongelmia. Mikä on sen tilanne nyt?
– Tiettävästi Nummenkylän koulussa ei ole sisäilaongelmia. Jos tilanne on toinen, tarvitaan tietoa sisäilmasta ja myös koulun kunnosta. Minusta niin tässä, kuin Pullin koulun pykälässä pitää liiteessä olla kuntokartoitukset ja sisäilmaraportit lakkautettavasta koulusta ja vastaanottavasta koulusta. Muuten teemme päätöksiä puutteellisilla tiedolla.
– Nummenkylän koulun alueella on potentiaalista kasvua sijainnista johtuen.

– Epävarma tulevaisuus luo epävarmuutta. 

Nummekylän koulun osaltaan kokous oli surullinen. Kokouksessa käsittelyssä oli myös Pullin koulun tulevaisuus. 
Riita Luhtalan teki seuraavan vastaesityksen: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää 1. hylätä Pullin koulun hallinnollisen lakkauttamisen, 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se päättää 2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun 2.2 varmistaa koulun terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edellyttämän hyvän sisäilman laadun, 2.3 todeta, että Pullin oppilaitteiden siirtoon palataan vasta, kun MYKin sisäilma on todettu turvalliseksi.

Päätettiin Riitta Luhtalan vastaesityksen mukaisesti. Kokoomuksen ja demareiden edustajat äänestivät Pullin koulun lakkauttamisen puolesta! Näin vaikka Mäntynummen koulun tulevaisuus on yhä auki. Koulua remontoidaan taas suurella rahalla. Pullin koulu on terve koulu. Mantynummen, Nummenkylän ja Pullin seudun kehitys riippuu myös Lempolan alueen ja Tunnin junan kehittämisestä. Moni päättäjä katsoo vain kustannuksiin eli numeroihin. Sampo on sittenkin keksitty! 

Mäntynummen yhtenäiskoulu, johon Pullin koululaiset siirtyvät, jos valtuusto näin päättää