Nicaraguan syrjivästä poliittisesta järjestelmästä ja Chilen kananäänestyksestä

Amerikan valtioiden järjestössä (OAS) hyväksyttiin julistus, jolla annetaan Ortegalle aikaa toukokuuhun asti muuttaa vaalijärjestelmää niin, että vapaat ja demokraattiset vaalit olisivat mahdollisia. Nykyisellä vaalijärjestelmällä ei voida pitää reilujaa vaaleja Nicaraguassa. Ortegan hallinnolla on kaikki ohjat käsissään. Ortegan hallinto pitää OAS:n äänestystuloksen puuttumisena Nicaraguan sisäisiin asioihin.

Viime päiväni ruuvi on kiristnyt opposition ympärillä. Alianza Civican jäsenet ovat yrittäneet kokoontua eri kaupungeissa opposition yhdistämisen ja järjestämisen yrityksessä, mutta melkein aina heitä ovat poliisit vastassa ja Ortegan kannattajat kokouksia estämässä. Viime tapaus oli Ocotalissa. Managuasta lähti ryhmä opposition edustajista kohti Ocotalia ja koko matkan varrella tiellä oli useita poliisiin tiensulkuja. Kun he viihdoin pääsivät Ocotaliin, poliisit ilmoittivat, etteivät he pääse kaupunkiin! Näin Ortegan hallinto rikkoo kansalaisoikeuksia.

Viime viikolla sekä Daniel Ortega että Rosario Murillo puhuivat julkisuuteen. Murillo on sitä mieltä, että heidän puolueen sisällä on pettureita. Murillon puhe saattaa johtua siitä, että yhdysvaltojen edustaja OAS:sissa, Carlos Trujillo, sanoi tiedotusvälineille, että Yhdysvaltojen hallinto on ollut yhteydessä Ortegan hallinnon virkailijoihin, jotka ovat listalla mahdollisista tulevista santioiduista.

Kaikesta ulkomaasta tulevasta painostuksesta huolimatta Ortegalle lojaali parlamentti hyväksyi kolme lakia, jotka sortavat nicaragualaisten oikeuksia ja romuttavat joidenkin nicaragualaisten mahdollisuudet osallistua politiikkaan. Sensuuri eri mieltä olevia kohtaan kiristyy.  Nicaragussa tilanne ei ole ollut normaalia eikä ole normalisoitumassa. Hallitus piimittää tiedot koronan vaikutuksista ja maassa toimivat kansalaisjärjestöt, katolinen kirkko sekä valveilla olevat kansalaiset valmistautuvat uutteen sairausaaltoon. Maa vajoaa entistä enemmän institutionaaliseen, taloudelliseen, poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin. Nicaraguassa on syrjivä järjestelmä, jossa eri mieltä olevat ovat kuin toisen luokan kansalaisia. Ei kukaan elossa oleva suomalainen ole kokenut vastaavaa.

Chilessä on tänään kansanäänestys

Tänään Chilessä äänestetään siitä, haluavatko chileläiset uuden perustuslain. Nykyinen perustuslaki on hyvin vanha ja kirjoitettu Augusto Pinochetin diktatuurin aikana vuonna 1980.

Kansanäänestys on nykyisen hallinnon vastaus protestoijien vaatimuksille. Laajat ja väkivaltaiset mielenosoitukset ovat yhä muistissa, ja eräs protestoijien vaatimuksista oli perustuslain vaihtaminen.

Kansanäänestyksessä kysytään haluavatko vhileläiset vaihtaa perustuslain, ja jos he haluavat niin, ketkä kirjoittavat uuden perustuslain.

Costa Rican mielenosoituksista ja Bolivian presidenttivaaleista

Mielenosoitukset jatkuvat Costa Ricassa

Costa Ricassa on osoitettu mieltä jo syyskuun lopusta lähtien presidentti Carlos Alvaradon talouspolitiikkaa vastaan. Mielenosoitukset alkoivat sen jälkeen kun Alvarado ilmoitti, että Costa Rica aikoo lainata rahaa FMI:ilta, ja että se merkitsisi costaricalaisille mm. veronkorotuksia.

4.10. Alvarado ilmoitti, ettei hallinto aio enää lainata rahaa ulkomailta. Syynnä lainanhankintapäätökseen oli Costa Rican taloudellinen tilanne, joka on ajautunut vaikeuksiin koronapandemian myötä. Eräs Costa Rican tärkeimmistä elinkeinosta on turismi, ja turismin tulot ovat laskeneet, kuten kaikkialla maailmassa. Työttömyys on kasvanut. BBC:n uutisten mukaan koronan saapumisen jälkeen työttömyys on noussut 12 prosentista 24 prosentiin.

Alvaradon rahalainojen peruuttamisilmoituksesta huolimatta mielenosoitukset ovat jatkuneet ja muuttuneet väkivaltaisemmiksi. Mielenosoitusten jatkumiselle on esitetty eri syitä, kuten se, että rikollisjärjestöt olisivat mukana aiheuttamassa kaosta.

Costa Rica on tunnettu rauhallisuudesta ja yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta vakavaraisuudesta. Onhan se jo iso uutinen, että Costa Ricassa osoitetaan mieltä.

Katse kohti Bolivian presidenttivaaleja

Sunnuntaina 18.10.2020 Boliviassa pidetään historialliset presidentti- ja parlamenttivaalit. Muistissa ovat vielä viime vuoden lokakuun vilpilliset presidenttivaalit, jotka johtivat suuriin mielenosoitukseen sekä Evo Moralesin eroamiseen ja pakenemiseen maasta.

Moralesin pakenemisen jälkeen Boliviassa on ollut väliaikainen hallitus Jeaninen Añezin johdolla.

Vaaleissa ottavat mittaa oppositiossa oleva Evo Moralesin MAS-puolue, jonka presidenttiehdokas on Luis Arce Catacora. Arce Catacora toimii Evo Moralesin hallituksessa mm valtiovarainministerinä. Viime mielipidemittauksen mukaan Arce Catacoran kannatus on 30,6 prosenttia.

Toinen vahva ehdokas on entinen presidentti Carlos Mesa 24,7 prosentin kannatuksella. Mesa jäi toiseksi viime vuoden presidenttivaaleissa.

Uutisissa sanotaan, että toiselle kierrokselle tullaan todennäköisesti menemään, ja että silloin keskustaoikeistolainen Mesa voittaisi vaalit.

7 031 294 bolivialaista on oikeutettu äänestämään. Niistä 301 631 äänestää ulkomailla. Vaaleja pidetään tärkeänä Bolivian tulevaisuuden suunnan kannalta. Sanovatko bolivialaiset hyvästi Moralesin MAS-puolueen sosialismille vai ei?