Chilen presidentti Gabriel Boric ei suostunut ottamaan vastaan Israelin suurlähettilästä. Suurlähettiläs Gil Artzyelin oli tarkoitus viedä Boricille akreditointiasiakirjoja uutena Israelin suurlähettiläänä.
On selitetty, että Boricn käyttäytyminen johtuu 17 vuotian pojan kuolemasta Cisjordanian pohjoispuolella. Kiusaallista on sekin, että terroristijärjestö Hamas on kiittänyt Boricia tapahtuneesta. Israelin hallinto ja Chilessa asuvien juutalaisten edustajat ovat moittineet Chilen presidentin käytöstä. Tiettävästi Chilen hallinto on pyytänyt anteeksi suurlähettiläältä ja juutalaisyhteisöltä. Uusi tapaaminen Israelin suurlähettilään ja Chilen presidentin välillä on jo sovittu. Chilessä asuu myös noin 500 000 palestiinalaista. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kuin Boric kritisoi Israelin toimia, mutta on ennennäkemätöntä, että Chilen presidentti ei suostunut ottamaan Israelin edustajaa vastaan.
El Salvador
Viime tortaina El Salvadorin presidentti Najib Bukele ilmoitti asettuvansa taas ehdolle vuoden 2024:n presidettivaaleissa. Bukelen päätös on perustuslainvastainen tai oikeastaan perustuslaki on muokattu Bukelen tahdon mukaiseksi. Sitä lähtien kun Bukele astui valtaan tammikuussa 2019, hän on välillä toiminut totalitaristisen johtajan elein, joka pikkuhiljaa on keskittänyt valtaa omiin käsiinsä.
Brasilia
Kahden viikon kuluttua Brasiliassa on presidenttivaalit. Mielipidekyselyjen perusteella vasemmistolainen Luiz Inácio Lula da Silva on suosituimpi kuin nykyinen presidentti Jair Bolsonaro. Brasilian presidenttivaaleissa on myös pari muuta ehdokasta, mutta he jäävät mielipidekyselyjen perusteella hyvin taakse Lulasta ja Bolsonarosta.
Mielipidekyselyjen mukaan vaaleissa tulee olemaan kaksi kierrosta.
Lula ja Bolsonaro edustavat äärilaitoja. Lula on ollut jo presidenttinä ja häntä kuvataan vasemmistopopulistina. Hänen valintansa on kuin paluu menneisyyteen ja vahvistaa Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajien joukkoa. Bolsonaron valinta rauhoittaa markkinoita, mutta ei kansalaisia, joilla menee entistä huonommin. Bolsonaron presidenttikauden aikana nälkää näkevien brasilialaisten määrä on kasvanut. Tiedotusvälineissä spekuloidaan, että tuleeko Bolsonaro hyväksymään vaalituloksia vai ei, siinä tapauksessa, ettei hän selviytyisi voittajana. Bolsonaro on kuin Trumpin peilikuva myös somen käytössä. On tunnettu, että Bolsonaron kampanja manipuloi ja tukeutuu myös valhellisiin väitteisiin.
Bolsonaro kuuluu protestanttiseen lahkoon ja Lula on katolilainen. Myös uskonnolla on Brasilian presidenttivaaleissa väliä. Kirkon sana painaa äänestyskoppeissa, mutta myös vaalitöissä ja ihmisten mielipiteiden muodostamisessa.
Nicaragua
Kirkon ja kirkkomiesten tärkeys kamppailussa äänestäjien sielusta on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Nicaraguassa Daniel Ortegan hirmuhallinto vainoaa myös eri mieltä olevia katolisen kirkon pappeja. Ortega on kieltänyt lukuisia katolisen kirkon tiedotusvälineitä ja tapahtumia. Pari päivää sitten 50 katolista pappia lähti Nicaraguasta Hondurasiin turvapaikkaa hakemaan! 8 pappia on yhä vankilassa ilman syytä. Piispa Rolando Álvarez on ollut jo kuukauden verran vangittuna jossain. Ei tiedetä missä hän on ja missä kunnossa.
Viime torstaina, Nicaraguan itsenäisyyspäivänä, Euroopan parlamentti äänesti melkein yksimiellisesti päätöslauselma, joka tuomitsee Ortegan hallinnon vainoa eri mieltä olevia vastaan ja vaatii poliittisten vankien ja piispa Álvarezin vapautta. Euroopan Parlamentti vaatii myös, että YK:n avaa oikeusprosessin Ortegaa vastaan kansainvälinen rikostuomioistuimessa. Tämä on konkreettinen ja oikeasuuntainen vaatimus.
Muuten, Venezuelan ja Nicaraguan presidentit Nicolás Maduro ja Daniel Ortega eivät saaneet kutsua kuningatar Elisabet II:n hautajaisiin.
Ana María Gutiérrez Sorainen 