Miksi äärioikeistolaisten suosio kasvaa Espanjassa?

Varmasti syitä on monia, mutta tässä muutamia.

Espanjassa Francon perintö on ollut aina läsnä. Esimerkiksi toisin kuin Saksassa, Espanjassa Francolla oli muistomerkkejä. Vuodesta 2007 lähtien lain nojalla Francon fasistihallinnon muistomerkit kiellettiin. Ironista kyllä, muisto Francon sortokaudesta oli kenties vaikuttanut siihen, että avoimille uusfrancolaisille liikkeille ei ollut tilaa. Nuoremmat sukupolvet eivät tiedä millaista on elää Francon fasismin alla. Äärioikeistopuolue odotti aikaansa.

Toiseksi espanjalaiset ovat hyvin konservatiivisia ja uskovaisia, kuten Ylen toimittaja Maija Salmi kirjoituksessaan sanoo. Nykyinen hallitus on vienyt eteenpäin hyvin edistyksellisiä lakeja, jotka eivät ole mieliksi konservatiivisille katolisen kirkon jäsenille. Vox vastustaa aborttia sekä samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Vox vastustaa myös perheväkivallan tuomitsevaa lakia. Voxin ehdokkaat puhuvat ”normaaleista espanjalaisista”. Ketkähän sitten ovat ne epänormaalit?

Tämän vuoden aikana Espanjassa on kuollut 29 naista perheväkivallan seurauksena. Kuva on hallinnon verkkosivuilta

 Voxin viesti myy myös esimerkiksi maahanmuuttaneiden latinoiden keskuudessa, koska Voxin maahanmuuttovastaisuus keskittyy Afrikasta tuleviin. Voxin mielestä on ”hyviä ja huonoja siirtolaisia”. Se jos jokin on rasismia. Saa nähdä kauanko kestää ennen kuin myös latinot ovat vastustuksen tai vihan kohteena. Maahanmuutto ei kuitenkaan ole Voxin päävaaliteema.

Voxin retoriikassa keskiössä on Espanjan yhtenäisyyden puolustaminen. Vox tuomitsee jyrkästi Katalonian itsenäisyyden ajamisen. Voxin mielestä nykyinen pääministeri Pedro Sánchez on heikko, koska hän suostui neuvottelemaan separatistien kanssa. Voxin voitto palvelisi myös Katalonian itsenäisyyttä ajavia.

Espanja on jakautunut jyrkästi. Hyödyt talouden elpymisestä koronakauden kurimuksen jälkeen eivät kohdistu kaikille. Toisin kuin Suomessa, koronarajoitusten aikana hyvin moni menetti yrityksensä, toimeentulonsa ja omaisuutensa. Tämä synnyttää kaunaa hallitsijoita kohtaan. PSOE (sosialistit) ovat olleet vuodesta 2018 lähtien ja koalitiossa vasemmistolaisen puolueen kanssa. Nehän ovat kommunisteja, äärioikeiston propagandan mukaisesti.

Nyt sunnuntaina 23.07.2023 Espanjassa ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Euroopan Unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden edustajat kokoustavat Brysselissä

Bryssselissä on parhaillaan Euroopan Unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) huippukokous. Kaksipäiväisessä huippukokouksessa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista, kuten kauppa ja investoinnit,  ilmastonmuutosta hillitsevät toimet sekä kansalaisten oikeudet ja turvallisuus.

Huippukokous on EU:n vuorossa oleva puheenjohtajamaa Espanjan edistämä. Kuuntelin Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin haastattelun jossa hän kertoi, että EU lupaa 45 miljoonaa euroa investointia. CELAC-maiden edustajat toivovat todellista kumppanuutta, ja että Latinalainen Amerikka ei olisi jatkossa vain luonnonvarojen reservi. Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva liputti investoinnin puolesta.

Latinalainen Amerikka on ollut unohdettu alue ja edellisestä huippukokouksesta on 8 vuotta. Siinä aikana Kiina on kasvattanut vaikutustaan Latinalaisen Amerikan maissa, mutta edelleen EU on tärkeä kauppakumppani alueella. Venäjän taloudellinen vaikutus Latinalaisessa Amerikassa on lähes olematon. Venäjällä on kuitenkin hyvät suhteet totalitarististen maiden johtajien kanssa.  YK:n kokouksissa Venäjä on saanut tukea vaikkapa Ukrainan koskevissa kysymyksissä Nicaraguasta, Venezuelasta ja Kuubasta.

Erikoista tässä huippukokouksessa on se, että Kuuban totalitaristinen johtaja Miguel Díaz Canel on Brysselissä, vaikka samalla Kuuban vankiloissa on yli 1000 poliittista vankia ankeissa oloissa ja ilman kontakteja omiin sukulaisiin.

Euroopan Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrel kävi Kuubassa toukokuussa vierailulla. Borrelia on EU:n parlamentissa kritisoitu siitä, että hän ei kokoustanut Kuubassa olevan opposition kanssa. Ilmeisesti Borrel vierailu sujui Kuuban hallinnon ehdoilla.

Näyttää siltä, että EU:n elimissä ei ole kovin hyvin ymmärretty, että Diáz-Canelin kaltaisten ”presidenttien” kanssa ei voi neuvotella samanarvoisessa asemassa vaan Kuuban hallinto haluaa muilta myönnytyksiä pitämällä kiinni ”sosialismista” ja ihmisoikeuksia polkevista laeista ja toimista. Sama tilanne Venezuelan ja Nicaraguan nykyisten johtajien kanssa. Kuuban hallinto on nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja ehkä siksi Díaz-Canel on Brysselissä koittamassa, miten hyötyy EU:n ystävyydestä. Kuuban kommunistisen puolueen komitealle tärkeintä on, kuinka he pysyvät vallassa eikä sitä tulevatko kaikki kuubalaiset taloudellisesti toimeen.

Espanjan pääministeri kertoi haastattelussa myös, että EU aikoo allekirjoittaa kauppasopimuksen Mercosurin ja Meksikon kanssa sekä modernisoidun assosiaatiosopimuksen Chilen kanssa. Ehkä siksi Suomen pääministeri Petteri Orpo keskusteli Chilen presidentti Gabriel Boricin kanssa. Olisi hyvä tietää, mistä Orpo ja Boric keskustelivat. Voidaan sanoa, että Chilen ja Suomen välillä on ollut vahvat siteet. Ovathan ensimmäiset pakolaiset tulleet Suomeen juuri Chilestä.

Lukemani perusteella huippukokous keskittyy taloudellisiin ja kaupallisiin kysymyksiin jättäen ihmisoikeuskysymyksiä sivuun. Ehkä tarkoitus on edetä pikkuhiljaa siihen suuntaan. Ilman demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ei ole kehitystä.

Tässä linkissä on Suomen ulkoministeriön muistio huippukokouksesta, jossa Suomen tavoitteet. Hyvä!

CELAC on perustettu joulukuussa 2011 ja siinä on 33 jäsenmaata. Yhteisöllä on viisi virallista kieltä.

Tässä ajankohtaista tilastotietoa.

Suomen hallitus ja eduskunta hyväksyvät natsismin

Tämä on oikein surullinen päivä Suomessa. Suomen eduskunta hyväksyi tänään äänestämällä, että Suomi hyväksyy rasismin ja natsismin kannattamisen. Että on OK, että rasismia ja natsismia kannattava henkilö voi toimia ministerinä.

Aiemmin meidän valitsemamme kansanedustajat olivat valinneet vastaavia aatteita kannattavan henkilön eduskunnan puhemieheksi. Tämä on ilmeisesti vasta alkua – saadaan nähdä kuinka syvälle ihmiskunnan nollapisteeseen tämä porukka Suomen kuljettaa ja miten muut Euroopan maat ja Israel reagoivat tämän päivän uutiseen.

Tämän päivän äänestyksessä valoisaa oli se, että RKP:n kansanedustajista edes 7 näki, että Junnila ei saa jatkaa ministerinä.

Kirjailija Sergio Ramírez ja 93 muusta nicaragualaisesta on poistettu kansalaisuuden

Nicaraguan Daniel Ortegan viimeisin ihmisoikeusrikos on jättää ilman kansalaisuutta ja omaisuutta 94 ulkomailla asuvaa nicaragualaista. Listalla ovat muun muassa kirjailijat Sergio Ramírez Mercado ja Gioconda Belli, toimittajat Carlos Fernando Chamorro, Lucia Pineda Ubado ja Luís Galeano, entiset sandinistit Monica Baltodano ja Sofia Montenegro.

Ortegan hallinnon viranomaiset perustelevat mielivaltaista päätöstä maanpetturuudella. Ilmoituksen mukaan kansalaisuutensa menettäneet ovat nyt oikeutta pakenevia. Omituiseksi ilmoituksen tekee se, että kansalaisuuden menettäneet eivät tienneet, että heitä vastaan oli aloitettu oikeusprosesseja.

YK:n ihmisoikeuskomissio tuomitsee jyrkästi Ortegan rikollisen toiminnan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen. Saman asiakirjan mukaan Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keneltäkään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

Nicaraguan itsevaltias Ortega karkotti 222 poliittista vankia Nicaraguasta Yhdysvaltoihin

Roomalaiskatolisen kirkon piispa Rolando Álvarez on tuomittu 26 vuoden vankeuteen.

Viime keskiviikkona 222 poliittista vankia päästettiin Nicaraguan vankiloista. Heidät vietiin yöllä lentokentälle, jossa odotti Yhdysvaltain lentokone. Poliittiset vangit karkotettiin Yhdysvaltoihin ja heiltä vietiin kansalaisuus ja poliittiset oikeudet eliniäksi.

Karkotettujen listalla oli roomalaiskatolisen kirkon piispa Rolando Álvarez. Kun Álvarez kuuli, että häntä oltiin karkottamasta maasta, hän ei suostunut nousemaan koneeseen. Hänen kerrotaan sanoneen, että hän ei lähde, vaan jää kärsimään muiden poliittisten vankien puolesta. Tällä hetkellä itsevaltiaan Daniel Ortegan vankiloissa on piispa Álvarezin lisäksi 37 muuta poliittista vankia.

Myöhemmin Ortega itse piti televisioidun puheen, jossa hän, selvästi tuohtuneena piispa Álvarezin päätöksestä, kertoi, että Álvarez oli viety La Modelo -vankilaan. Samassa vankilassa, jossa Ortega itse oli vangittuna pankkiryöstöistä 70 -luvulla. Hetki sitten sain tietää, että eilen piispa Rolando Álvarez on tuomittu 26 vuoden vankeuteen ja hän on menettänyt kansalaisuutensa. Álvarezia on syytetty muun muassa maanpetoksesta, tottelemattomuudesta, salaliittoteorioiden ja valeinformaation levittämisestä. Todellisuudessa piispa Álvarez on saarnannut nicaragualaisten kansalaisoikeuksista ja tuonut esiin yhteiskunnan ongelmia. Hän on ollut kauan iso kivi Ortegan kengissä. Ihmisoikeusjärjestö kritisoivat oikeusprosessia piispa Álvarezia vastaan. Istunto oli salainen ja tuomio on ilmeisesti presidenttiparin sanelema.

Ortega korosti, että päätös 222 nicaragualaisten karkottamisesta maasta kuului hänelle ja vaimolleen. Ortegan toimintatapojen seuranneet arvioivat, että poliittisten vankien karkottaminen ei tapahdu ilman vaihtokauppoja Joe Bidenin hallinnon kanssa.

Myöhemmin Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kertoi puhuneensa Nicaraguan ulkoministeri Denis Mocadan kanssa muun muassa neuvottelujen tärkeydestä.  Mistä Daniel Ortega olisi valmis neuvottelemaan Yhdysvaltain edustajien kanssa? -Omille perhejäsenille ja lähipiirille asetettujen sanktioiden purkamisesta. Ortega on vanha kettu, joka ajattelee ainoastaan omaa etuaan ja vallassa pysymistä.

On harmi, että Yhdysvallat ja myös jotkut Euroopan Unionin edustajat haluavat luottaa siihen, että Ortegan kaltaisiin diktaattoreihin voidaan luottaa menettämättä mitään. Ortegan terroripolitiikan seurauksena tuhannet nicaragualaiset ovat joutuneet pakenemaan maasta ulkomaille. Nicaragua on muuttunut viime vuosina maastamuuttomaaksi.

Poliittisten vankien karkottamisella, Ortega haluaa parantaa asemansa muiden Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajien keskuudessa. Moni vasemmistolainen presidentti, kuten Kolumbian Gustavo Pietro ovat vaatineet poliittisten vankien vapauttamista. Saa nähdä sopiiko Pietrolle ihmisten karkottaminen omasta maasta, kansalaisuuden riistäminen ja poliittisten oikeuksien poistaminen eliniäksi. Jos näin on, Pietro ja moni muu valmis neuvottelemaan Ortegan kanssa, hänen jatkosta, hyväksyy törkeän ihmisoikeuksien rikkomisen.

Tuoreista ihmisoikeusrikoksista huolimatta, onhan se hyvä asia, että vuosia kurjissa vankilossa olevat poliittiset vangit vihdoin näkevät päivän valoa. Yksi heistä on joillekin suomalaisille tuttu Dora María Téllez.

Dora María Téllez on monille suomalaisille vaikuttajille tuttu. Téllez on nyt Yhdysvalloissa.

Nicaraguan ja Venezuelan äänestyskäyttäytyminen YK:n yleiskokouksessa

YK:n yleiskokous on hyväksynyt selvin luvuin päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän yritykset liittää laittomasti neljä Ukrainan aluetta itseensä. Päätölauselmassa tuomitaan myös Venäjän sotatoimet Ukrainassa.

143 maata äänesti päätöslauselman puolesta, Kiina, Intia, Kuuba, Honduras ja Bolivia sekä 30 muuta maata pidättäytyivät äänestämästä ja vain Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Syyria ja Nicaragua äänestivät päätöslauselmaa vastaan.

Kuva on Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Twitter-tililtä

Miksi Nicaragua äänesti Venäjän puolesta YK:n yleisistunnossa? -Viime viikolla Perussa pidetyssä Amerikan valtioiden järjestön huippukokouksessa kaikki läsnäolevat maiden edustajat hyväksyivät yksimielisesti päätöslauselman, joka kehottaa Ortegaa mm. vapautttamaan poliittiset vangit. Putin on yksi harvoista Ortegan liittolaisista.

Noin vuosi sitten Helsingin Sanomissa oli kirjoitus, josssa sanottiin hyvin osuvasti, että Daniel Ortega on tropiikin Lukašenka. Ortega on Amerikoiden Putin.

Venäjän hallinnon edustajat ovat käyneet kosiomatkalla Nicaraguassa. Esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa duuman presidentti Viacheslav Volodin oli kiertueella muun muassa Nicaraguassa ja Kuubassa. Nicaraguan parlamentin edessä Volodin syytti Ukrainan ”natsihallintoa” ja vakuutti Daniel Ortegalle lojaalille parlamentille, että Venäjä ei tule hyväksymään Yhdysvaltojen hallinnon puuttumista Nicaraguan asioihin. Kesäkuussa kaksi Ortegan pojista oli Moskovassa keskustelemassa ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa, ja he allekirjoittivat erilaisia yhteistyösopimuksia. Esimerkiksi Ortegan hallinto antoi Venäjän armeijalle luvan sijoittaa joukkoja maahan.

Helmikuusa kirjoitin, että Nicaragua on kansainvällisesti pieni ja merkityksetön maa, mutta yhdessä Venezuelan, Kuuban ja Bolivian kanssa ne muodostavat vahvan Venäjä-myönteisen kerhon Latinalaisessa Amerikassa.

Onko Venezuela muuttamassa kantaansa?
Tämän vuoden alussa Venezuelan Nicolás Maduro piti Putinin sotaretkeä Venäjän rauhan eleenä! Maduro sanoi, että Venäjä taistelee Natoa ja USA:n imperialismia vastaan. Eilen Venezuelan edustaja poistui YK:n yleiskokouksen istunnosta juuri äänestyshetkellä. Ehkä tämä on merkki Venezuelan muuttuneesta asenteesta ja Venezuelan varovaisuudesta.

Venezuelasta myös sen verran, että viime viikolla äänestettiin YK:n ihmisoikeuskomitean kokoonpanosta. Venezuela hävisi äänestyksessä ja poistui ihmisoikeuskomiteasta. En tiedä miksi Venezuela oli tuossa komiteassa, koska sama YK on asettanut työryhmän tutkimaan Venezuelan ihmisoikeusloukkauksia. Costa Rica on uusi YK:n ihmisoikeuskomitean jäsen.

Lopuksi pari sanaa Kuubasta. Mielenilmaukset hallintoa vastaan ovat jatkuneet. Kuubalaisilla ei ole sähköä ja ruokaa ja internetyhteyksiä katkaistaan. Kaverit ovat lähettäneet hyvin huolestuttavia videoita, joissa väitetään esimerkiksi, että hallinto jakaa juomia, joissa on rauhoittavia. En pysty varmistamaan onko tämä tieto totta vai ei, mutta Kuuban kaltaisessa maassa sekin on mahdollista.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Twitter-tili.

Uutiskooste muutamasta Latinalaisen Amerikan maasta

Chilen presidentti Gabriel Boric ei suostunut ottamaan vastaan Israelin suurlähettilästä. Suurlähettiläs Gil Artzyelin oli tarkoitus viedä Boricille akreditointiasiakirjoja uutena Israelin suurlähettiläänä.

On selitetty, että Boricn käyttäytyminen johtuu 17 vuotian pojan kuolemasta Cisjordanian pohjoispuolella. Kiusaallista on sekin, että terroristijärjestö Hamas on kiittänyt Boricia tapahtuneesta. Israelin hallinto ja Chilessa asuvien juutalaisten edustajat ovat moittineet Chilen presidentin käytöstä. Tiettävästi Chilen hallinto on pyytänyt anteeksi suurlähettiläältä ja juutalaisyhteisöltä. Uusi tapaaminen Israelin suurlähettilään ja Chilen presidentin välillä on jo sovittu. Chilessä asuu myös noin 500 000 palestiinalaista. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kuin Boric kritisoi Israelin toimia, mutta on ennennäkemätöntä, että Chilen presidentti ei suostunut ottamaan Israelin edustajaa vastaan.

El Salvador
Viime tortaina El Salvadorin presidentti Najib Bukele ilmoitti asettuvansa taas ehdolle vuoden 2024:n presidettivaaleissa. Bukelen päätös on perustuslainvastainen tai oikeastaan perustuslaki on muokattu Bukelen tahdon mukaiseksi. Sitä lähtien kun Bukele astui valtaan tammikuussa 2019, hän on välillä toiminut totalitaristisen johtajan elein, joka pikkuhiljaa on keskittänyt valtaa omiin käsiinsä.

Brasilia
Kahden viikon kuluttua Brasiliassa on presidenttivaalit. Mielipidekyselyjen perusteella vasemmistolainen Luiz Inácio Lula da Silva on suosituimpi kuin nykyinen presidentti Jair Bolsonaro. Brasilian presidenttivaaleissa on myös pari muuta ehdokasta, mutta he jäävät mielipidekyselyjen perusteella hyvin taakse Lulasta ja Bolsonarosta.

Mielipidekyselyjen mukaan vaaleissa tulee olemaan kaksi kierrosta.
Lula ja Bolsonaro edustavat äärilaitoja. Lula on ollut jo presidenttinä ja häntä kuvataan vasemmistopopulistina. Hänen valintansa on kuin paluu menneisyyteen ja vahvistaa Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajien joukkoa. Bolsonaron valinta rauhoittaa markkinoita, mutta ei kansalaisia, joilla menee entistä huonommin. Bolsonaron presidenttikauden aikana nälkää näkevien brasilialaisten määrä on kasvanut. Tiedotusvälineissä spekuloidaan, että tuleeko Bolsonaro hyväksymään vaalituloksia vai ei, siinä tapauksessa, ettei hän selviytyisi voittajana. Bolsonaro on kuin Trumpin peilikuva myös somen käytössä. On tunnettu, että Bolsonaron kampanja manipuloi ja tukeutuu myös valhellisiin väitteisiin.
Bolsonaro kuuluu protestanttiseen lahkoon ja Lula on katolilainen. Myös uskonnolla on Brasilian presidenttivaaleissa väliä. Kirkon sana painaa äänestyskoppeissa, mutta myös vaalitöissä ja ihmisten mielipiteiden muodostamisessa.

Nicaragua
Kirkon ja kirkkomiesten tärkeys kamppailussa äänestäjien sielusta on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Nicaraguassa Daniel Ortegan hirmuhallinto vainoaa myös eri mieltä olevia katolisen kirkon pappeja. Ortega on kieltänyt lukuisia katolisen kirkon tiedotusvälineitä ja tapahtumia. Pari päivää sitten 50 katolista pappia lähti Nicaraguasta Hondurasiin turvapaikkaa hakemaan! 8 pappia on yhä vankilassa ilman syytä. Piispa Rolando Álvarez on ollut jo kuukauden verran vangittuna jossain. Ei tiedetä missä hän on ja missä kunnossa.

Viime torstaina, Nicaraguan itsenäisyyspäivänä, Euroopan parlamentti äänesti melkein yksimiellisesti päätöslauselma, joka tuomitsee Ortegan hallinnon vainoa eri mieltä olevia vastaan ja vaatii poliittisten vankien ja piispa Álvarezin vapautta. Euroopan Parlamentti vaatii myös, että YK:n avaa oikeusprosessin Ortegaa vastaan kansainvälinen rikostuomioistuimessa. Tämä on konkreettinen ja oikeasuuntainen vaatimus.

Muuten, Venezuelan ja Nicaraguan presidentit Nicolás Maduro ja Daniel Ortega eivät saaneet kutsua kuningatar Elisabet II:n hautajaisiin.

Euroopan Unioni asetti pakotteita Nicaraguan hallinnon viranhaltijoille

EU asetti pakotteita Nicaraguan varapresidentille ja seitsemmälle muulle Daniel Ortegan hallinnon virkamiehelle. Kuten MTV:n uutisessa sanotaan, pakotteiden taustalla ovat vakavat ihmisoikeusrikokset ja demokratian heikentäminen.

Nicaraguan varapresidentti ja Ortegan puoliso Rosario María Murillo Zambrana on pakotteiden listalla koska hän on syyllistynyt ihmisoikeusrikoksiin. Vuoden 2018 mielenosoituksien yhteydessä Rosario Murillo antoi käskyn käyttää kaikkia mahdollisia keinoja protestien lopettamiseksi. Yli 300 nicaragualaista kuoli muutaman viikon sisällä. Myöhemmin Murillo on toistuvasti syllistynyt vihapuheisiin eri mieltä olevia vastaan. Murillo on yhtä hirmuhallitsija kuin miehensä.

Myös Rosario Murillon ja Daniel Ortegan poika Juan Carlos Ortega Murillo on pakotteiden listalla. Juan Carlos Ortega Murillo on vanhempiensa ostaman televisiokanavan johtaja, joka on edistänyt sananvapauden ja tiedotusvälineiden toiminnan kaventamista. Sen lisaksi Juan Carlos Ortega Murillo on sandinistisen nuorisojärjestön 4 de Mayon johtaja.

Muut EU:n pakkoitteiden alaisina ovat:

Nicaraguan parlamentin puhemies, Gustavo Eduardo Porras Cortés. Porras Cortés on edistänyt erilaisten sortolakien hyväksymistä.

Nicaraguan poliisijohtaja Juan Antonio Valle Valle. Valle Valle on vastuussa liiallisesta voimankäytöstä ja vakavista ihmisoikeusrikoksista.

Yleinen syyttäjä, Julia Guido Ochoa, on vastuussa lukuisten oppositioedustajien tuomitsemista sekä syytösten ja väärien todistusten rakentamista. Hän on vastuussa myös potentiaallisten presidenttiehdokkaiden poistamisesta presidenttipelistä.

Fidel de Jesús Domínguez Álvarez on Leonin maakunnan poliisijohtaja ja hän on syyllistynyt vuodesta 2018 toistuviin ihmisoikeusrikoksiin.

Bayardo Arce Castaño on Daniel Ortegan talouden neuvonantaja, sandinistipuolueen pitkän linjan hahmo ja yksi vallankumouksen komentajista. Ortegan lähellä oleva neuvonantaja on vastuussa eri ihmisoikeusrikoksista ja Nicaraguan demokratian kaventamista sekä oppositioedustajien sorrosta.

Korkeimman oikeuden puheenjohtaja, Alba Luz Ramos, on vastuussa siitä, että oikeudesta on tullut Ortega hallinnon palveluksessa oleva instrumentti. Tämä elin on hyväksynyt oppositioedustajienvangitsemistä, tuomitsemista, postanut puolueita rekistereistä, jne.

Tähän mennessä 14 Nicaraguan hallinnon viranhaltijaa on EU:n pakotteiden alaisina. Pakotteiden alla olevien varat jäädytettään ja heillä on matkustuskieltoa EU:n maissa. Sen lisäksi EU: kansalaiset tai yritykset eivät saa luovuttaa rahaa kyseisille henkilöille. Pakotteet ovat henkilökohtaisia. Sitä huolimatta Ortegan hallinnon propagandakoneisto korosta pakotteiden olevan koko Nicaragualle. Ortegan ja lähipiirin mukaan he ovat Nicaraguaa!

Miksi nyt EU asettaa pakotteita? -Koska Nicaraguan vankiloissa on yli 160 poliitista vankia ja koska kesäkuusta lähtien Ortegan hallinto on laittanut vankiloihin yli 30 opposition edustajaa. Heistä 7 olivat valmiina haastamaan Ortegaa marraskuun presidenttivaaleissa. Nicaraguassa puhutaan oppositioedustajien katoamisesta, koska vangittujen omaiset, lakimiehet ja ihmisoikeusjärjestöt evät tiedä heistä mitään.

Viime viikolla Ortega esti kahden omaisten palaamista maahan ja kaksi vangittujen vaimoakin syytetään maanpetturuudesta, koska he ovat Yhdysvalloissa keskustelleet Bidenin hallinnon edustajia ja pyytäneet julkisuudessa puolisojen ja muiden poliitisten vankien vapautamista.

Samana päivänä, kun EU rankaisee Nicaraguan varapresidenttiä, Ortega ja sama Rosario Murillo ilmoittautuivat Korkeimmassa vaalilautakunassa presidentti- ja varapresidenttiehdokaksi marraskuun vaaleihin. Marraskuun presidenttivaalit ovat Ortegan järjestämä sirkus palvelemaan hänen jatkoaikeitaan.

Lähteet:

Vuonna 2020 EU asetti pakotteita kuudelle Ortegan hallinnon virkamiehelle

EU:n tuore tiedote

El País

Infobae

El Salvadorin parlamentti erotti korkeimman oikeuden tuomareita

El Salvadorissa presidentti Nayib Bukelelle lojaali parlamentti on erottanut yleisen syyttäjän sekä viisi korkeimman oikeuden tuomaria ja niiden varajäsenet. Syynä on se, että he eivät ole suostuneet toimimaan kuten Bukele haluaa, vaan kuten perustuslaki sanoo. Heidät korvataan Bukelelle lojaalilla tuomareilla. 

El Salvadorin  parlamentissa  Bukelen  Nuevas ideas -puolueella  on  enemmistö.  Vallan  kolmijako  on  nyt  rikottu  El  Salvadorissa  ja  maa  ajautuu  kohti  totalitarismia.

Amerikan valtioiden järjestö OAS on huolestunut El Salvadorin tilanteesta. OAS kehottaa El Salvadorin hallintoa kunnioittamaan vallanjakoa ja laillisuusperiaatetta. Bukelen vastaus siihen on se, että muiden ei pidä sekaantua El Salvadorin sisäisiin asioihin. Bukelea kuvataan populismin ja totalitarismin sekoitukseksi.

Kolumbian mielenosoituksista

Helsingin Sanomissa on kirjoitus Kolumbian mielenosoituksista verouudistusta vastaan. Kolumbian ihmisoikeusasiamiehen toimiston mukaan mielenosoituksissa on ”kuollut ainakin 19 ihmistä ja haavoittunut yli 800. Kuolonuhreista yksi on poliisi ja loput siviilejä, ja loukkaantuneista siviilejä on yli 300.”

Verouudistus on vedetty pois parlamentista ja valtionvarainministeri on eronnut, mutta protestit jatkuvat. Verouudistus oli kolumbialaisten mielestä julma, mutta kaduilla protestoidaan myös muista syistä.  Pandemian huono hoito ja heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa protesti-intoon.Työttömyys on lisääntynyt ja esimerkiksi vuodessa noin 500 000 yritysä on mennyt konkurssiin. Kolumbiassa minimipalkka on 234 dollaria kuussa ja monilla perheillä ei ole säästöjä. Köyhyys ja huono-osaisuus lisääntyy.

Hallinto vastasi mielenosoituksiin myös väkivalalla ja väkivalalla ei ratkaista mitään. Protestit jatkuvat.

Muita lähteitä:

BBC

Keskustaoikeiston voitto Ecuadorin presidenttivaaleissa

Guillermo Lasso on Ecuadorin uusi presidentti. ”Kiitos Jumalalle!” lausui 65 vuotias Lasso voiton puheessa. Yrittäjää, pankin omistajaa ja kristillidemokraattien puolueen ehdokasta Lassoa kuvaillaan keskustaoikeistolaiseksi ja konservatiiviseksi. Lasso oli ollut aiemmin kaksi kertaa ehdolla.

Lasson voitto rohmuaa mielipidekyselyjen tuloksia, jotka poikkeuksetta antoivat vasemmistolaiselle Andrés Arauzille voiton. 35-vuotias taloustietelija Arauz myönsi tappionsi ja lupasi jatkavansa työtänsä oppositiossa.

Kuten sanoin helmikuussa Ecuadorin presidenttivaalien ensimmäisen kierroksen alla, Arauzin voitto olisi ollut paitsi Ecuadroin entisen presidentin Rafael Correan voitto, myös Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban hallintojen voitto.

Näyttää siltä, että entinen presidentti ja Belgiassa pakeneva Rafael Correa luotti siihen, että Ecuadorissa tapahtuisi kuten Boliviassa, jossa vasemmistoehdokas voitti ja Evo Morales pääsi palaamaan maahansa.

Argentiinassa ja Boliviassa vasemmistolla ei ollut varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta Ecuadorissa intiaaniliikkeen edustaja Yaku Pérez pysyi ensimmäisellä kierroksella saamaan lähes yhtä suuren kannatuksen kuin Lasso. Pérez sanoi olevansa Correan ja Morenon politiikkaa vastaan. Yaku Pérez kutsui nyt toisella kierroksella omia kannattajiaan antamaan nolla -ääniä. Näyttää kuitenkin siltä, että Pérezin kannattajista osa äänesti Lassoa. Moni alkuperäiskansaan kuuluva oli saanut tarpeekseen Rafael Correan vuosista. Sen lisäksi Arauz ei ollut kovinkaan tunnettu ennen presidettivaalikampanjaa.

Argentiinan ja Bolivian vasemmistopuolueiden voittojen jälkeen, vasemmistolaiset hallitsijat toivoivat voittavansa Ecuadorin johdolta liittolaisen. Lasson, ja minkä tahansa Latinalaisen Amerikan presidentin voitto, on tällä hetkellä kuin narun vetämistä oikeiston ja vasemmiston välillä, mutta myös narun vetämistä totalitarismin ja demokratian välillä. Toivoa sopii, että Lasso kunnioitta Ecuadorin demokraattisia periaatteita ja vie maatansa kohti kehitystä. Lasso on nyt kovien haasteiden edessä. Pandemia koettelee ecuadorilaisia monin tavoin.

Perun elisen presidenttivaalien tulokset selviävät myöhemmin.