Lohjalla neuvottelut luottamuspaikoista tapahtuvat kahden koalition kesken. Koalitiot ovat kokoomus, sdp, vasemmisto ja rkp. Toisessa koalitiossa ovat perussuomalaiset, meidän Lohja, vihreät ja keskusta.
Länsi Uusimaa -lehdessä sanotaan, että valtuuston puheenjohtajana jatkaisi Joona Räsänen ja että kokoomus olisi hallituksen puheenjohtajana kaksi vuotta kerrallaan. Tämä oli juuri sama järjestely kuin edelliselläkin valtuustokaudella. Vaikka vaalitulokset muuttuvat, näköjään päätöksentekoelimissä muutoksia ei tapahdu.
Yritän parhaalla tahdollani ymmärtää miksi vasemmistoliitto on kokoomuksen ja sdp:n kanssa samassa koalitiossa. En ymmärrä. Se tiedetään, että kokoomuksen ja demareiden yhteistyö perustuu mm. palvelujen keskittämiseen ja Lohjan kylien palvelujen leikkaamiseen. Mitä muutoksia olisi silloin vasemmistoliitto ajamassa? Mitäköhän vasureille on luvattu, jotta kaikki Lohjan demareiden ja kokoomuksen kannalta jatkuisi kuten ennenkin?
Neljä vuotta sitten kuntavaaleissa minusta tuli Lohjan varavaltuutettu. Siitä alkoi työni Lohjan kyläkoulujen ja kylien muiden lähipalvelujen puolesta. Kun Ylen vaalikoneessa kysyttiin mitkä olivat vaalilupaukseni, vastasin että en tee vaalilupauksia.
Ajattelen, että tehty työ on huomattu. Nyt pääsin Lohjan kaupunginvaltuustoon jatkamaan työtä samojen tärkeiden asioiden puolesta, yhteistyössä muiden luottamushenkilöiden kanssa. Lohja on avarakatseinen kunta.
Kiitos kaikille minua äänestäneille!
Lohjan valtuustossa ollaan. Kiitos luottamuksesta!
Talousarviosta käy ilmi, että lastensuojelun kustannukset ovat olleet noin 400 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten. Lastensuojelun asiakaspalveluiden ostot ovat olleet noin 750 000 euroa viime vuotisia suuremmat. Kustannuksia on vielä kirjautumatta noin 500 000 euroa.
Jo neljä vuotta sitten valtuustokauden alussa oli havaittavissa, että nämä lastensuojelun menot ovat koko ajan kasvussa. Helmikuussa 2019 esitin valtuustoaloitteessa, että kaupunki selvittäisi syyt siihen, miksi lastensuojelun tarve lisääntyy Lohjalla. Mitä ennaltaehkäisevää työtä on tehty ja millä toimenpiteillä tätä vakavaa ongelmaa voitaisiin ehkäistä ja vähentää? Aloite on yhä vireillä eikä siihen ole vastattu. Sillä välin lastensuojelun kustannusten kasvu on jatkunut. Enemmän rahasta, kyse on inhimillisestä ja surullisesta asiasta lapsille ja perheille.
Lautakunnan kokouksessa nousi esiin myös hyviä asioita, kuten eri kehittämistyöryhmien toimintasuunnitelmia. Kehittämistyöryhmien työskentely on hyvä varsinkin silloin kun se työ johtaa konkreettiseen kehitykseen.
Asioiden eteenpäin viemisessä rahaa ratkaisee. Sen huomaa esimerkiksi uudessa Laurentius-talossa, jossa kävimme tutustumiskäynnillä koko lautakunnan voimin. Talo on iso, moderni ja valoisa. Toivoa sopii, että uudet puitteet edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista. Jos jotakin saa kehua niin talon ulkoseinät muistuttavat keskiaikaisen Pyhä Laurin kirkon julkisivua.
Tunnelma lautakunnassa oli haikea, vaikka työ on välillä ollut raskasta. Tiedättehän, että valtuustokauden alusta lähtien Ikkalan koulu ja muut kyläkoulut ovat olleet jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vaikka usein olen tuntenut olevani kala, joka kulkee vastavirtaan, niin olen voinut tuntea olevani oikeutettu mielipiteisiini kyläkouluja ja muita kylien palveluja puolustaessani. Valtuustokauden lopussa lautakunnan työskentely sujui minusta paljon paremmin kuin valtuustokauden alussa. Ehkä tämä johtui lautakunnan jäsenten kokemuksen puutteesta, mutta myös siitä, että osa virkamiehistä vaihtui.
Kiitos kaikille lautakunnan jäsenille yhteistyöstä! Oli hienoa olla mukana ja toivottavasti työ saa jatkua.
Vaikka välillä näytti siltä, että torilla oli enemmän ehdokkaita kuin äänestäjiä, oli mukava huomata, että meidän telttaan oli monille helppo pysähtyä, vaikka meillä ei ollut kahvia eikä makkaroita tarjoilla. Olihan teltassamme muuta katsottavaa kuin ehdokkaiden naamoja. Nimittäin yksi ehdokas toi sinne silkkikukkonsa. Silkkikukko oli vain hetken verran siellä, mutta se toi iloa monille lohjalaisille, ja pääsi moniin valokuva-albumeihin.
Meillä oli myös tekemistä. Kuntavaaliehdokas Pedro Albeio soitti säkkipilliänsä ja me muut tanssimme ympärillä. Se oli hauska hetki, joka ilahdutti katsojiakin.
Meidän vieressä oli keskustan teltta. Oli mukava vaihtaa pari sanaa tuttujen, mutta myös tuntemattomien ehdokkaiden kanssa. Myös eläinoikeuspuolueen ainut ehdokas Pauliina Laurila oli mukava yllätys. Pauliina osaa Espanjaa! Tuntui kotoisalta olla torilla. Lohja on kansainvälinen ja avoin paikka, vaikka muutama henkilö tuli kuittamaan Pauliinalle, koska Pauliinalla oli omassa teltassa sateenkaarilippu! Mitä se lippu ja lipun symboloimat asiat vie ihmisiltä pois? -Ei mitään. Peukkuja rohkealle Pauliinalle.
Torilla oli muuten paljon kukka- ja muita kauppiaita. Torin lavalla oli musiikkiesityksiä. Pitkästä aikaa pääsin nauttimaan aidosta toritunnelmasta.
Nyt kotona kirjoitan ilolla upeasta aurinkoisesta päivästä ja toivon kaikille aurinkoisille ehdokkaille menestystä! Kuntavaalit kampanjoineen on demokratian juhla.
Länsi-Uudenmaan vaalikoneessa väitetään, että Lohjan reuna-alueet kärsivät tällä hetkellä päätöksenteossa Lohjan keskusta-alueisiin verrattuna. Olen täysin samaa mieltä. Kärsimys ei ole vain tämän hetkinen ongelma. Lohjan reuna-alueilla palveluista on leikattu jo useiden vuosien aikana. Vaalien alla moni ehdokas lupaa säilyttää reuna-alueiden palveluita, mutta tehdyt lupaukset uhrataan valtuustossa ja lautakunnissa puoluekurin alttarille.
Koulupalvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin ei ole kyseenalaistettu tarpeeksi. Ne, jotka uskaltavat kyseenalaistaa tämän mantran muuttuvat epämieluisiksi päättäjiksi. On hyvä, että Lohjan keskustaa kehitetään, mutta ei ole hyväksyttävää, että Sammatti, Karjalohja, Nummi, Pusula, Ikkala ja muut Lohjan kylät on jätetty omaan onnensa nojaan. Esimerkiksi myynnissä olevia tontteja eri kylissä ei markkinoida tarpeeksi tai ei ollenkaan.
Lohja on suuri ja tärkeä mökkikunta, koska luonto on upea. Rauhaa kaipaavalle Lohjan maaseutumaiset kylät ja lukuisat järvet ovat kuin paratiisi. Ikkalaan ja Pusulaan muutetaan rauhaa hakemaan. Karua on kuitenkin muuttajan myöhemmin huomata, että kauniissa maaseutumaisessa kylässä jäljellä olevia palveluita uhkaa lakkauttamisen. Lohjan kylistä myös muutetaan pois. Lohjan imagon parantamiseen laitetut eurot valuvat hukkaan kylien näivettämisvimman takia.
Ana María Gutiérrez Sorainen, Poliittisesti sitoutumaton kuntavaaliehdokas
Eilisessä kokouksessa valtuusto päätti jälleen lakkauttaa lähikouluja. Nummenkylän koulu lakkautetaan äänin 26-24 ja Pullin koulu äänin 26-25. Kuten aiemmissakin lähikoulujen lakkauttamisissa, myös eilen vastustin kummankin koulun lakkauttamista.
Lohjalla lähikoulujen lakkautusuhka on ollut jatkuva. Nummenkylän ja Pullin vetovoimaa on heikennetty muun muassa kaavakielloilla. Erikoista on se, että maan hallitus laittaa miljoonia euroja maaseutualueiden kehittämiseen ja kunnissa puolueet vesittävät hallituksen työtä. Valtuuston kokouksessa eräs kokoomuslainen edustaja sanoi, että ”kaupungin tehtävä ei ole ylläpitää kyliä”. Kylien vastaisia puheita voi kyllä odottaa kokoomuslaiselta, mutta ei muiden hallituspuolueiden edustajilta. Kuitenkin myös demarivaltuutetut taas komppasivat koulujen lakkauttamisesityksiä.
Omassa puheenvuorossani toin esiin jälleen kerran, että kylien elinvoimaisina ylläpitäminen on kaupungin talouden kannalta merkittävää ja myös Lohjan strategian mukaista. Mitä varten kaupunki on olemassa, jos se ei ole koko kaupungin eli myös kylien kehittämistä varten? Mitä varten kylissä asuvien pitää maksaa veroansa, jos palvelut katoavat kaupunkikeskustaan? Lohjalla kehitys on eriarvoista eri asuinalueilla. Monissa kylissä ei ole enää jäljellä muita kunnan palveluja kuin se koulu ja katuvalot. Kohta pelkästään katuvalot. Lohjan kylissä asukkaat, erityisesti lapsiperheet ja koululaiset ovat joutuneet jo vuosia asumaan jatkuvassa epävarmuudessa. Koululaisille ei ole annettu työrauhaa.
Aiemminkin olen sanonut, että Lohjalla lapset on laitettu keskittämiskokeiluun, jonka vaikutuksista ei ole mitään tutkittua tietoa. Se tiedetään, että lapset ja nuoret voivat entistä huonommin. Kokonaisvaltaisia keskittämisvaikutuksia pitää tutkia itsenäisesti ennen kuin muita keskittämispäätöksiä tehdään.
Kylissä lohjalaiset kehittävät tarmokkaasti kyliänsä muun muassa erilaisilla vapaaehtoistöillä ja tapahtumilla, mutta palvelujen lakkautuspäätöksillään kaupunki torpedoi kylien kehitysedellytykset ja vetovoiman kasvun. Moni lohjalainen on sijoittanut taloudellisesti asuinalueeseensa rakentamalla talonsa koulujen läheisyyteen. Tonttien ja omakotitalojen arvo laskee koulujen sulkemisen myötä. Tämä on siis kaupungin tunnustus kovasta työstä. Omakotitaloa rakentamalla lapsiperheet investoivat asuialueeseen, koska rakennusprojektien myötä moni paikallinen yritys hyötyy. Kuinka moni lohjalainen nyt päättää muuttaa muualle lakkautuspäätösten myötä?
Lohjan kylien asukkailla on kuitenkin vielä mahdollisuus vaikuttaa nykyisen valtuuston tekemiin lakkautuspäätöksiin. Jos itse olen mukana uudessa valtuustossa, tulen tekemään valtuustoaloitteen nykyisen valtuuston tekemien lähikoulujen lakkautuspäätösten kumoamiseksi ja keskittämispäätösten vaikutusten selvittämiseksi.
Mäntynummen yhtenäiskoulussa on yli 500 oppilasta!
Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontuu keskiviikona 21.4. päättämään Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkauttamisesta. Virkamiesesitys on, että molemmat koulut lakkautettaisiin. Koulujen lakkauttaminen olisi kuitenkin turha vahingonteko Pullin ja Nummenkylän koulujen seudun asukkaille.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli ollut 14.4. sitä mieltä, että Pullin koulua ei pidä lakkauttaa. Lautakunnan enemmistön mielestä Mäntynummen alueen koulujen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö sisäilman laadun osalta pitää varmistaa ja Pullin oppilaiden siirtoon palata vasta, kun Mäntynummen koulun sisäilma on todettu turvalliseksi. Lautakunnassa kokoomuksen, sdp:n ja kristillisten edustajat olivat sitä mieltä, että lapset pitää siirtää Mäntynummen yhtenäiskouluun, vaikka siellä on ollut toistuvasti sisäilmaongelmia ja johon on suunniteltu remonttia. Nummenkylän koulun osalta lautakunta päätyi tiukan äänestyksen jälkeen valitettavasti lakkauttamisen kannalle. Lautakunnan kokouksessa jätin eriävän mielipiteen.
Koulujen lakkautusten myötä oppilaiden päivä pidentyy koulukuljetusten takia. Kuljetuskustannukset kasvavat ja hyötyliikunta ja harrastuksiin käytettävä aika vähenee. Esitetyt tilastot laskevista lastenmääristä ovat kyseenalaisia. Tilastoissa esimerkiksi syksyn ekaluokkalaiset on jo siirretty Pullin koulua koskevista tiedoista pois! Pullin ja Nummenkylän kouluissa ei tiettävästi ole sisäilmaongelmia. Kokousasiakirjoista ei löydy tietoa kuntokartoituksista eikä sisäilmaraporteista lakkautettavasta ja vastaanottavasta koulusta. Tuhoisia päätöksiä aiotaan taas tehdä puutteellisin tiedoin. Pullin ja Nummenkylän koulun alueella on hyvän sijainnin takia hyviä kasvumahdollisuuksia.
Kuntavaalit lähestyvät. Lohjan kylien asukkailla on vielä mahdollisuus vaikuttaa nykyisen valtuuston tekemiin lakkautuspäätöksiin. Jos itse olen mukana uudessa valtuustossa, tulen tekemään valtuustoaloitteen nykyisen valtuuston tekemien lähikoulujen lakkautuspäätösten kumoamiseksi.
On selvää, että Lohjan kylissä asuvat lohjalaiset tarvitsevat Lohjan keskustassa asuvien lohjalaisten solidaarisuutta. Kokonaan hyvinvoiva Lohja on kaikkien lohjalaisten etu. Lohjan valtuusto laittaa lakkautuspäätöksillä lapset isoihin kouluihin kauas tutusta asuinympäristöstä, lapset istuvat koulutakseissa usein tuntejakin päivässä.
Lasten ja nuorten pahoinvointi sekä sosiaalihuollon kasvava tarve ovat karuja esimerkkejä siitä, että Lohjalla hyvin moni lapsi voi huonosti.
Lapset on laitettu pelinappuloiksi keskittämiskokeiluun, jonka vaikutuksista ei ole mitään tutkittua tietoa. Lapset eivät äänestä, mutta me aikuiset voimme kuntavaaleissa ajatella myös lasten hyvinvointia. Kirjoitus julkaistin tänään Länsi Uusimaa -lehdessä.
Agricola matkusti ja koulutattui Viipurissa ja Saksassa Wittenbergin yliopistossa. Koulutus oli 1500-luvulla harvinaisuus. ”Samaten harvinaislaatuista oli miehen kielitaito. Agricola puhui, luki ja kirjoitti sujuvasti latinaa, ruotsia, saksaa ja suomea.” Kerron tämän, koska Agricolan päivä on sopiva hetki miettiä suomen kielen ja myös muiden kielten asemaa.
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin Puheenvuoron blogiin, että viisisataa vuotta sitten olisi ollut mahdotonta kuvitella, että suomen kielestä olisi joskus tullut kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Suomeahan opiskellaan monissa Euroopan oppilaitoksissa, ja suomea tullaan opiskelemaan myös Suomeen. Euroopan Unionin jäsenyyden myötä suomen kielestä on tullut kansainvälisten konferenssien ja kokouksien kieli, yhtä tasavertaisessa asemassa kuin muut Euroopan valtakielet. Kymmenessä vuodessa tässä ei ole tapahtunut muutoksia.
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että suomen kielen vahvaa asemaa ei horjuta mitään niin kauan kun me suomen kielen taitoiset ihmiset haluamme tehdä työtä kielen kehittämiseksi. Mitä sitten olemme tehneet väärin? Kysyn näin, koska jo vuodesta 2018 julkisuudessa on alettu kantamaan huolta mm. suomen kielen asemasta englannin kielen suosion ja jopa ylivallan myötä.
Nuoret ovat kielten opiskelun suhteen eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa kielitarjonta on hyvä, mutta kun mennään pohjoiseen, tilanne on heikompi. Karkeasti sanottuna nykyisin kouluissa opiskellaan etupäässä englantia vieraana kielenä. Muiden vieraiden kielten opiskelu on laskenut.
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että puheet siitä, että joku muu kieli horjuttaisi suomen kielen asemaa, ovat vahvasti liioiteltuja. Silloin en aavistanut, kuinka sosiaalisen median ja internetin laajentumisen myötä englannin kieli jatkaisi voittokulkuettaan. Kielille kun kielille on omat tilansa, ja kielen käyttäjät määrittelevät itse kielensä tilan. Agricoloita tarvitaan yhä, eli sellaisia monikielisiä osaavia ja luovia ihmisiä. Hyvä kysymys on, että arvostaako nyky-yhteiskunta sellaisia?
Samassa artikkelissa Itä-Suomen Avin opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo, että kaksi kolmasosaa lakkautuksista on ollut turhia. Etsityt ja mainostetut säästöt eivät toteudu, kylät näivettyvät ja niiden vetovoima laskee.
Samassa artikkelissa katsotaan kriittisesti myös isoja monitoimitaloja. Yksinkertaistettuna monissa kunnissa pieniä ja sisäilmäterveitä lähikouluja suljetaan, ja hallintokeskusten läheisyyteen rakennetaan isoja ja kalliita monitoimitaloja. Monitoimitalojen tarkoitus on palvella koululaisia, mutta myös muita kunnan asukkaita. Suurten välimatkojen takia monitoimitalot palvelevat etupäässä lähietäisyydellä asuvia kuntalaisia ja lisäävät hiilijalanjälkiä, koska päästäkseen monitoimitaloihin tarvitaan kuljetusta.
En yllättynyt eri puolueiden vastauksista, koska mm. Lohjan valtuustossa on näkynyt selvästi mitkä puolueet ovat olleet aktiivisesti lakkauttamassa lähikouluja ja mitkä eivät. Esimerkiksi viime viikolla Lohjan kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista. Ei tarvitse lukea lehdestä mitkä puolueet ovat lakkautusten asialla.
En käy läpi Kuntalehdessä olevien kaikkien puolueiden mielipiteitä tässä, mutta ne kertovat äänestäjille, että jos vastustat palvelujen keskittämistä ja lähikoulujen lakkauttamista, niin sinulla on vain kaksi puoluetta, joita voit äänestää luottaen siihen että he tässä asiassa toimivat kuten sanovat. Nämä puolueet ovat Keskuta ja Perussuomalaiset. Lohjan valtuuston äänestystulokset eivät muuta sano. Toki niin demareissa kuin vihreissä ja vasemmistoliitossa on valopilkkuja, mutta on myös se puoluekuri olemassa.
Lohjalla myös sitoutumattomien yhdistysten kattojärjestö Meidän Lohjan valtuutetut ovat johdonmukaisesti olleet aina puolustamassa lähikouluja. Meidän Lohjan valtuutetut ovat kyseenalaistaneet suurten monitoimitalojen rakentamisen järkevyyttä. Jos kerran lasten määrä laskee, miksi Lohjan kaupunki rakentaa velkarahoilla isoja tiloja kaupungin keskustan tuntumaan. Sama kysymys voi esittää myös muiden kuntien päättäjille.
Länsi Uusimaa lehdessä oli viime kuntavaaleissa oma vaalikone. Olen saanut kutsun kahteen vaalikoneeseen, mutta en Läsi Uusimaa -lehteen.
Johtuuko se siitä, että olen puoluepoliittisesti sitoutumaton? -Se on silloin väärin.
Kuulin, että vaalikone on jo auki, mutta sieltä puuttuvat yhä kaikki Meidän Lohjan sitoutumattomat ehdokkaat! Miten se yhdenvertainen kohtelu nyt toteutuu? Voisitteko te muiden puolueiden edustajat auttaa solidaarisesti?
Ana María Gutiérrez Sorainen 