Nicaraguan itsevaltias Ortega karkotti 222 poliittista vankia Nicaraguasta Yhdysvaltoihin

Roomalaiskatolisen kirkon piispa Rolando Álvarez on tuomittu 26 vuoden vankeuteen.

Viime keskiviikkona 222 poliittista vankia päästettiin Nicaraguan vankiloista. Heidät vietiin yöllä lentokentälle, jossa odotti Yhdysvaltain lentokone. Poliittiset vangit karkotettiin Yhdysvaltoihin ja heiltä vietiin kansalaisuus ja poliittiset oikeudet eliniäksi.

Karkotettujen listalla oli roomalaiskatolisen kirkon piispa Rolando Álvarez. Kun Álvarez kuuli, että häntä oltiin karkottamasta maasta, hän ei suostunut nousemaan koneeseen. Hänen kerrotaan sanoneen, että hän ei lähde, vaan jää kärsimään muiden poliittisten vankien puolesta. Tällä hetkellä itsevaltiaan Daniel Ortegan vankiloissa on piispa Álvarezin lisäksi 37 muuta poliittista vankia.

Myöhemmin Ortega itse piti televisioidun puheen, jossa hän, selvästi tuohtuneena piispa Álvarezin päätöksestä, kertoi, että Álvarez oli viety La Modelo -vankilaan. Samassa vankilassa, jossa Ortega itse oli vangittuna pankkiryöstöistä 70 -luvulla. Hetki sitten sain tietää, että eilen piispa Rolando Álvarez on tuomittu 26 vuoden vankeuteen ja hän on menettänyt kansalaisuutensa. Álvarezia on syytetty muun muassa maanpetoksesta, tottelemattomuudesta, salaliittoteorioiden ja valeinformaation levittämisestä. Todellisuudessa piispa Álvarez on saarnannut nicaragualaisten kansalaisoikeuksista ja tuonut esiin yhteiskunnan ongelmia. Hän on ollut kauan iso kivi Ortegan kengissä. Ihmisoikeusjärjestö kritisoivat oikeusprosessia piispa Álvarezia vastaan. Istunto oli salainen ja tuomio on ilmeisesti presidenttiparin sanelema.

Ortega korosti, että päätös 222 nicaragualaisten karkottamisesta maasta kuului hänelle ja vaimolleen. Ortegan toimintatapojen seuranneet arvioivat, että poliittisten vankien karkottaminen ei tapahdu ilman vaihtokauppoja Joe Bidenin hallinnon kanssa.

Myöhemmin Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kertoi puhuneensa Nicaraguan ulkoministeri Denis Mocadan kanssa muun muassa neuvottelujen tärkeydestä.  Mistä Daniel Ortega olisi valmis neuvottelemaan Yhdysvaltain edustajien kanssa? -Omille perhejäsenille ja lähipiirille asetettujen sanktioiden purkamisesta. Ortega on vanha kettu, joka ajattelee ainoastaan omaa etuaan ja vallassa pysymistä.

On harmi, että Yhdysvallat ja myös jotkut Euroopan Unionin edustajat haluavat luottaa siihen, että Ortegan kaltaisiin diktaattoreihin voidaan luottaa menettämättä mitään. Ortegan terroripolitiikan seurauksena tuhannet nicaragualaiset ovat joutuneet pakenemaan maasta ulkomaille. Nicaragua on muuttunut viime vuosina maastamuuttomaaksi.

Poliittisten vankien karkottamisella, Ortega haluaa parantaa asemansa muiden Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajien keskuudessa. Moni vasemmistolainen presidentti, kuten Kolumbian Gustavo Pietro ovat vaatineet poliittisten vankien vapauttamista. Saa nähdä sopiiko Pietrolle ihmisten karkottaminen omasta maasta, kansalaisuuden riistäminen ja poliittisten oikeuksien poistaminen eliniäksi. Jos näin on, Pietro ja moni muu valmis neuvottelemaan Ortegan kanssa, hänen jatkosta, hyväksyy törkeän ihmisoikeuksien rikkomisen.

Tuoreista ihmisoikeusrikoksista huolimatta, onhan se hyvä asia, että vuosia kurjissa vankilossa olevat poliittiset vangit vihdoin näkevät päivän valoa. Yksi heistä on joillekin suomalaisille tuttu Dora María Téllez.

Dora María Téllez on monille suomalaisille vaikuttajille tuttu. Téllez on nyt Yhdysvalloissa.

Katriina Nousiaisen puheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportista 2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja verkossa lähetystä seuraavat kuntalaiset,
Meidän Lohjan ryhmän puolesta haluan nostaa esiin joitakin huolenaiheitamme ja näkökulmiamme Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttiin vuodelta 2020. Huolestuttava tilanne lapsiperheiden, lasten ja nuorten osalta näyttää Lohjalla jatkuvan ja monen indikaattorin osalta jopa pahenevan. 

Vuosi sitten kun valtuusto käsitteli vuoden 2019 raporttia, päätösesitystä muutettiin yksimielisesti siten, että viranhaltijoiden tulisi pyrkiä selvittämään ongelmien juurisyyt, jotta niihin voidaan tehokkaasti vastata oikeanlaisilla toimilla. 

Nyt käsiteltävästä vuosiraportista ei käy millään lailla esiin se, että valtuuston päätöstä olisi noudatettu. Ainut maininta ylimääräisestä tiedonkeruusta on Laurean kanssa on tehty kysely työntekijöille vanhemmuuden tuen saatavuudesta. Tästä selvityksestä ei kuitenkaan mainita tuloksia.
Vuosiraportin johdannossa todetaan moneen otteeseen asiakaslähtöisyyden olevan Lohjan arvo sekä toiminnan järjestämisen keskeinen periaate. Asiakkaiden, eli lasten, nuorten ja perheiden subjektiiviset kokemukset omasta hyvinvoinnistaan ja tuen tarpeestaan on äärimmäisen tärkeä indikaattori ja täydentää määrällisiä indikaattoreita olennaiselta osin. 

Haluamme uskoa, että tietopohjaisen päätöksenteon periaatteiden mukaisesti tietoa onkin kerätty asiakkailta mutta tämän tiedonkeruun tulokset ovat jostain syystä jääneet raportoimatta ja analysoimatta vuosiraportissa. Nimenomaan analyysi ja ongelmiin pureutuminen jäävät tässä raportissa edelleen puolitiehen. 

Nyt olisi erittäin otollinen aika laittaa asiakastiedonkeruun rakenteet kuntoon, kun palvelujen tuotanto on vielä kuntatasolla. Voi olla, että huoli on turha, mutta pelkäänpä että sote-uudistuksen toteuduttua tiedonkulussa tulee väistämättä katkoksia kunnalle jäävien palveluiden ja hyvinvointialueelle siirtyvien palveluiden välillä. 

Raportti antaa kuitenkin tärkeätä seurantatietoa valittujen indikaattoreiden osalta.
Tilanne on lähes kaikkien indikaattoreiden osalta yhtä heikko kuin vuosi sitten, osittain jopa heikentynyt. Kun mietimme näiden indikaattoreiden taustalla olevia inhimillisiä tilanteita, on selvää, että jokaisen huostaanoton, rikosepäilyn ja kevyempienkin indikaattoreiden taustalla on sellaista kärsimystä, joka pitää ottaa vakavasti. Ongelmat helposti syventyvät ja heijastuvat ihmisten lähipiiriin ja ympäristöön, jos tukea ei saada ennakoivasti ja oikea-aikaisesti.
 
On ymmärrettävää, että palveluiden järjestämistä yritetään nyt optimoida suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, mutta ei ole moraalisesti oikein, että luistamme perustehtävästämme hallinnollisen rakennemuutoksen vuoksi. Palvelun tarpeessa oleva kuntalainen ei saa jäädä uudistuksen jalkoihin. Raporttikin alkaa toteamuksella, että kunnan perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, ja tätä ei saa unohtaa.

Ennalta ehkäisevän työn resursoinnista on houkuttelevaa leikata, koska sen hyödyt näkyvät viiveellä ja ovat vaikeasti mitattavia. Haluan lopuksi nostaa raportista ilon aiheen. SIB-ohjelma, jossa Lohja on mukana yhdessä Lastensuojelun keskusliiton, SOS-lapsikylän, SITRA:n ja muiden kumppaneiden kanssa, on erittäin kiinnostava, koska siitä nimenomaan saadaan osaamista ja kokemusta ennalta ehkäisevän työn taloudellisten vaikutusten mittaamisesta. Tästä saatuja kokemuksia kannattaisi laajemminkin jakaa ja hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden toimialalla.  

Elokapinan viesti on tärkeä myös pakolaiskysymyksen kannalta

Tänään on maailman pakolaispäivä. Konfliktit, turvattomuus, taloudelliset-, ihmisoikeus- ja ekologiset kriisit lisäävät pakolaisuutta. Suurimman taakan pakolaisten vastaanottamisesta kantavat kriisimaiden naapurimaat.

Tällä hetkellä Suomi ottaa vastaan 1 050 kiintiöpakolaista vuodessa. Määrä on pieni, sillä esimerkiksi Ruotsin pakolaiskiintiö on 5 000.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan viime vuonna 82,4 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan vainoa ja muuttamaan pois omasta kodistaan.

Mistä maista ihmiset joutuvat pakenemaan? Syyria, 6,7 miljoonaa, Venezuela, 4 miljoonaa- Afganistan, 2,6 miljoonaa, Etelä-Sudan, 2,2 miljoonaa ja Myanmar, 1,1 miljoonaa.

Demokratian, ihmisoikeuksien ja  ympäristösuojelun edistäminen vähentää ihmisten pakkoa paeta kotimaastaan. Elokapinan viesti on tärkeä myös pakolaiskysymyksen kannalta.

Suomen ja muiden sivistyneiden vastaanottavien maiden tärkeä ja vastuullinen tehtävä on taata hyvät mahdollisuudet uuden elämän aloittamiseen ja kotutumiseen ilman pelko. Ulkomaalaisvastaisuus ei tässä tehtävässä auta lainkaan.

Mitä Lohjan valtuuston (11.11.2020) kokouksessa tapahtui?

Pakolaisten vastaanotosta:
Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asian valmisteluun. Miksi? Sitä emme saaneet kovasti tietää, koska asiasta ei keskusteltu. Pekka Luoma (kok) sanoi, että tarvitaan lisää tietoa mm. talousvaikutuksista ja sopimuksesta.Matti Pajuoja (vas) kannatti Luoman esitystä. 
Birgit Aittakumpu (vas) puhui muun muassa siitä, että tähän mennessä on saatu tarpeeksi tietoa, ja että päätöksen myöhentämiselle ei ole perusteluja. Aittakumpu esitti, että asiasta päätetään ja että Lohja ottaa vastaan pakolaisia. 
Olin valmis kannattamaan Aittakummun esitystä ja minulla oli myös valmis lyhyt perustelu. Se taisi olla kuitenkin liikaa valtuuston puheenjohtajalle, joka keskeytti minut kahden lauseen jälkeen. Olin seuraavaksi sanomassa, että kannatan Birgit Aittakummun esitystä. Ottaen huomioon, että niin Luoma kuin Pajuoja ja Aittakumpu saivat puhua kauan, joustamattomuus kohdallani oli varsin erikoista. Ymmärrän, että valtuuston puheenjohtajan pitää olla topakka, mutta olen myös sitä mieltä, että hänen tulisi kohdella valtuutettuja ja asioita tasapuolisesti. En lähde kuitenkaan arvailemaan syitä epäkohteliaalle käytökselle. En ole ensimmäinen valtuutettu, joka saa osakseen samanlaista kohtelua. Näyttää nyt siltä, että valtuustossa vain mieluisaa esitystä sai perusteella niin paljon kuin halusi, mutta puheenjohtajalle epämieluisaa esitystä ei. Valtuuston kokous on videoitu, ja sen on katsottavissa Lohjan kaupungin Youtube-kanavalla.

Tässä lyhyt puheenvuoroni: ”Hädänalaisten auttaminen ei voi perustua muuhun kuin humanitaarisiin syihin. Kun mietitään kiintiöpakolaisten ottamista, ei voida miettiä sitä, että paljonko kaupunki sillä tienaa.

Kannatan valtuutettu Birgit Aitakummun esitystä.”

Myös Lotta Paakkunainen (kesk) kannatti Aittakummun esitystä. Olimme valmiina päättämään, mutta vain vihreät ja muutama valtuutettu oli Birgit Aittakumpun esityksen takana. Asia palautui valmisteluun.

Valtuutettujen lukumäärästä keskusteltiin paljon. Kokoomuksen esitys oli valtuuston määrän pienentämistä säästösyihin vedoten, mutta kuten vihreiden Katri Piiparinen sanoi, paras keino säästää on leikata palkkioista. Toki Piipparinen ei esittänyt sellaista, mutta hän osoitti, että Kokoomuksen esitys ei ollut loppuun asti mietitty. Valtuuston koko pysyy samana, eli jatkossakin valtuutettuja tulee olemaan 51.

Kolmas asia, josta keskusteltiin paljon, oli Paula Nordströmin valtuustoaloitteen johdosta muodostettu työryhmän raportti perusopetuksen järjestämistä koskevista periaatteista. Esitys oli, että raportti otetaan huomioon päätöksissä. Valtuuston kokouksessa Taina Lackman esitti, että raportti annetaan tiedoksi. Lackman luetteli monia asioita, joihin olin kiinnittänyt huomioon lautakunnan kokouksessa, jossa aloitteesta päätettiin. Olinhan jättänyt eriävän mielipiteen. Onneksi nyt kävi näin, että enemmistö valtuutetuista oli Lackmanin esityksen takana. Kävin puhumassa seuraavasti:

”Kiitos aloitteen hyvästä valmistelusta.

Lohjalla on ollut ikävänä tapana tutkia tehokkaasti sitä, miten päästään eroon maaseutukouluista. Koko valtuustokauden ajan maaseutukoulujen lakkauttaminen on koko ajan ollut kaupungin ykkösasiana. Lohjalla koulujen kehittämistyö on tarkoittanut koulujen sulkemista.

Paula Nordströmin aloitteen johdosta piti syntyä selkeät kriteerit siitä, miten millä jäljellä olevat maaseutukoulut voitaisiin sulkea. Käsillä oleva raportti sisältää kehittämiskelpoisia ajatuksia, mutta myös harhaanjohtavia lukuja ja radikaalin muutoksen oppilaaksiottoalueiden poistamisesta. Raportissa ei arvioida mitä tämä muutos merkitsee käytännössä lapsiperheille. Ehdotettujen muutosten vaikutusten arviointi muutenkin loistaa poissaolollaan. Mihin kouluun syksyllä lapsi menee? Sulkeeko lähikoulu ovensa, kun lapset ohjataan suurempiin kouluihin? Voisiko lapsi siirtyä naapurikunnan kouluun? Kyllä voi, mutta silloin vanhemmat kustantavat ja järjestävät lastensa koulukuljetuksen.

Raportti vauhdittaa loppujenkin maaseutukoulujen lakkauttamista. Kyse on lasten ja lapsiperheiden arjen järjestämisestä ja kylien tulevaisuudesta. Se on koko Lohjan asia. Siksi kysyn, että voiko valtuusto hyväksyä raportin sisällä olevan radikaalin muutoksen noin vain toteutettaviksi?

Raportissa on liian paljon avoimia kysymyksiä ja epävarmuutta muutosten suunnasta.

Kannatan esitystä, että valtuustoaloitteen raportti annetaan valtuustolle vain tiedoksi. ”

Kaikesta huolimatta valtuuston kokous sujui paremmin kuin osasin odottaa.

—————————————————Muuta:
Nyt Iota-hurrikaani on rantautunut Nicaraguaan ja on matkalla Hondurasiin,  El Salvadoriin ja Guatemalaan. Tämä on jo toinen voimakas hurrikaani, joka riehuu samalla seudulla kahden viikon sisällä!”Hirmumyrsky oli aiemmin jo viitoskategorian hurrikaani, mikä on Saffirin-Simpsonin viisiportaisella asteikolla kaikkein voimakkain. Se merkitsee, että tuulet puhaltavat yli 70 metriä sekunnissa.” https://yle.fi/uutiset/3-11650908

Iota-hurrikaani eilen

Valtuutettujen määrän pienentäminen on vaikuttamisen ja demokratian kaventamista

Lohjan valtuuston kokouksessa (11.11.2020) päätetään kiintiöpakolaisten ottamisesta. On mielenkiintoista nähdä kuinka nyt vaalien lähestyessä moni valtuutettu käpertyy ja pelkää äänestäjien ärsyttämistä. Miksi haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen ärsyttäisi tiettyjä äänestäjiä? Kirjoitin aiheesta edellisessä postauksessani.

Kaupunginvaltuuston kokousasialistalla on esitys kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrän säilyttämisestä entisellään, eli 51, valtuutetulla tulevalla valtuustokaudella 2021-2025. Kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomuslaiset edustajat esittivät valtuutettujen määrän pienentämistä 43:een. Ei ole yllätys, että esitys tehdään nyt kuntavaalien lähestyessä, koska sillä voidaan näyttää äänestäjille, että “me haluamme kärsiä luottamushenkilöiden menosta”. Oikeasti isommat säästöt syntyisivät virkakoneistoa keventämällä, mutta sitä ei haluta tehdä. Teen selväksi, että en ole ajamassa henkilökunnan potkujen antamista. Selväksi teen kuitenkin, että esitys valtuuston koon pienentämisestä on populistinen. Sillä päätöksellä kavennetaan haja-asutusalueilla ja erityisesti liitoskunnissa asuvien lohjalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Jo nykyisellä valtuustokaudella on nähty, kuinka Lohjan valtuustossa, virkamiesten esityksissä ja luottamushenkilöiden päätöksissä ajetaan etupäässä Lohjan keskustan kehittämistä. Vuodesta toiseen Nummella, Pusulassa, Sammatissa, Karjalohjalla ja muissa kylissä asuvat ovat huomanneet, kuinka heistä tulee vain veronmaksajia ja palvelut karkaavat kauemmaksi.

Valtuutettujen määrän pienentäminen vähentäisi haja-asutusalueiden lohjalaisten mahdollisuuksia saada omia valtuutettuja Lohjan keskustassa toimivaan valtuustoon. 

Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railo on sitä mieltä, että valtuustojen koon pienentämisellä voi olla suuret kielteiset vaikutukset erityisesti pienpuolueisiin.

Moni päättäjä sanoo, että onhan lähidemokratia olemassa. Lähidemokratia on hieno idea, mutta sen toteutus ei toimi niin loistavasti kuin se voisi. Syynä tähän on mm. se, että harvalla kyläaktiivilla on aikaa käydä kokouksissa. Etäkokousmahdollisuuksista voitaisiin oppia. Kokouksia voitaisiin myös videoida ja julkaista, ja sitten kyläläiset voisivat kommentoida niitä ja esittää ajatuksiaan.

Valtuutettujen määrän pienentäminen on vaikuttamisen ja demokratian kaventamista.

Monkola on Lohjan kaupungintalo

On hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa kulkea eteenpäin

Tulin Suomeen toukokuussa vuonna 1992. Pääsin heti opiskelemaan suomea Tampereen keskustassa sijaitsevaan kielikouluun. Suomen alkeiskurssi kesti pari kuukautta, ja sieltä jatkoin suomen kielen opiskelua Hatanpään valtatiellä sijaitsevassa Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Olin jo pääsyt sisään Tampereen yliopistoon opiskelemaan tiedotusoppia.

Tänään  löysin valokuvien seasta tämän Aamulehden kirjoituksen. Se taitaa olla vuodelta 1993. Juuri tämä täydennyskurssi antoi pohjan opiskella suomeksi yliopistossa ja suomen kielen ymmärtämiselle. Se tutustutti meidät kurssilaiset suomalaiseen yhteiskuntaan. Minulle oli tärkeintä, että kurssin myötä aloin varmistua siitä, että voisin selviytyä yliopisto-opinnoista suomen kielellä.

Suomen oppiminen ja suomen kielellä opiskeleminen yliopistossa ovat olleet yksi elämäni tärkeimpiä päätöksiä. Suomen kielen hallinta on tuonut minut tähän asemaan, joka minulla nyt on. Pidän itseni menestyvänä naisena. Kielitaidon kautta olen päässyt suoraan yhteyteen suomalaiseen elämänmuodon kanssa. Moni asia olisi jäänyt minulta oppimatta, jos en olisi opiskellut suomea. Samalla olen pystynyt olemaan muille avuksi ja hyödyksi.

Tämä lehtikirjoitus palautti muistini, että olenhan minäkin käynyt läpi melkoisen mylleryksen. Sama kohtalo on ollut myös monella muullakin maahanmuuttajalla. Onnekseni minulla on ollut lähellä ihmisiä, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet minua opinnoissani ja elämässäni. Kaikilla ei ole ollut samanlaista läheistukea. Taloudellista tukea en ole hakenut enkä onneksi tarvinnutkaan.

Elämme nyt Suomessa vaikeita aikoja, ja normaaliin tilanteeseen palataan aikanaan. Kuten vuonna 1993 katsoimme tulevaisuuteen toiveikkaasti, nytkin on hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa kulkea eteenpäin!

Missäköhän senaikaiset kurssikaverini mahtavat olla?

 

Sotaa pakenevat ihmiset eivät saa olla poliittisen valtapelin nappuloita

Viime päivinä tiedotusvälineissä on kirjoitettu ja puhuttu paljon kahdesta aiheesta. Aliarvioimatta sairauksien seurauksia, on sanottava että uutiset, jotka luovat pelkoa ja uhkaa, myyvät hyvin. Meitä kiinnostaa tietää mikä meitä uhkaa. Pelolle emme saisi kuitenkaan antautua.

Mitä jokainen meistä voi parhaiten tehdä?Pitää huolta hygieniasta ja pestä kätensä saippualla ja puhtaalla vedellä. Maailmassa kaikilla ei ole mahdollisuuksia saada puhdasta vettä.

Toinen uutisista, joita tiedotusvälineet myyvät meille, liittyy Turkin ja Kreikan rajalla oleviin turvapaikanhakijoihin. Moni puhuu pakolaiskriisistä, kun pitäisi puhua Euroopan unionin arvojen kriisistä. Todellinen ongelma on se, miksi EU ei näköjään tee tarpeeksi autakseen apua tarvitsevia. Miten voitaisiin ratkaista Euroopan Unionin arvojen kriisi? Miten ratkaista EU:n itselleen luoma ongelma allekirjoittamalla vuonna 2016 pakolaissopimus Turkin Recep Tayyip Erdoganin kanssa? Nämä ovat vakavia ongelmia, jotka vaikuttavat tuhansien ihmisten elämään ja tulevaisuuteen. Siviilit eivä ole syyllisiä sotiin ja omaan kohtaloonsa.

Silloin kun EU ja Turkki allekirjoittivat pakolaissopimusta, tilanne oli toinen. EU halusi nopeasti vähentää turvapaikkahakijoiden tuloa EU -alueelle. Meille selitettiin, että sopimuksen tavoite oli myös vähentää ihmissalakuljettajien bisneksiä, ja että haluttiin taata EU:n maiden yhteistyö ja Schengen-alueen vapaaliikkuvuus.

Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat sopimusta muun muassa, koska EU ei vaatinut Turkkia esimerkiksi ratifioimaan kansainvälisiä pakolaissopimuksia. Allekirjoittamalla sopimuksen EU legitimoi Turkin autoritaarisen järjestelmän.

Yksi suurista kysymyksistä on, mihin Turkki käytti ne kuusi miljardia euroa, jotka EU lupasi. Moni odotti, että Turkki parantaisi Turkissa olevien pakolaisten asemaa.Raporttien mukaan toisin on käynyt. Nyt näyttää taas siltä, että Turkin hallinto käyttää pakolaisia hyväkseen kiristääkseen EU:lta lisää rahaa. Näyttää myös siltä, että EU ei kykene tarjoamaan inhimillisiä ratkaisuvaihtoehtoja, ja yrittää taas kääntää selkänsä avun tarvitsijoille. Turkin kanssa pitää mukamas neuvotella.

Myös Kreikan kanssa on vakavia ongelmia. Espanjalaisissa televisiouutisissa on ollut videoita kreikkalaisten rajaviranomaisten rajusta toiminnasta. Suomen pääministeri sanoi haastattelutunnilla, että on tuomittavaa, jos väitteet Kreikan viranomaisten liioitellusta väkivallasta tulijodien torjumiseksi osoittautuvat paikkansapitäviksi.Moni meistä toivoo, että Kreikan häpeällistä toimintaa tutkitaan.

Valitettavasti historia toistuu. Muutamaa päivää sitten ystäväni laittoi Facebook-sivulleni linkin saksalaisesta laivasta MS St. Lous, joka kuljetti vuonna 1939 yli 9000 juutalaispakolaista Kuubaan, Yhdysvaltoihin tai Kanadaan.Laiva matkustajineen joutui palamaan Euroopaan, koska mainitut maat eivät suostuneet antamaan laivalle lupaa rantautua satamiin. Silloisen Kanadan pääministeri sanoi, että jos tämä laiva rantautuu, niin lisää laivoja ja juutalaisia tulee Kanadaan. Samaa argumenttia käytetään tänä päivänä: ”Jos otetaan pakolaisia, niin lisää on tulossa”. Moni moittii turvapaikanhakijoita siitä, että he haluavat parempaa elämää, mutta eivät moiti sotaa, tuhoa ja surua aiheuttavia hallitsijoita. Turvapaikanhakijat Kreikassa ja Turkissa ovat sekä Erdoganin politiikan että Euroopan populistien pelinappuloina. Pelkoa lietsovat uutiset ja kommentit myyvät hyvin. Kansainvälisiä sopimuksia on noudatettava ja ihmisoikeuksia kunnioitettava.

Mölläytys

Nyt yhden lieksalaisen perussuomalaisen valtuutetun vaatimukset somalipuhtaasta kokoushuoneesta on taas vienyt puolueen selittelytielle ja Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan asia viedään seuraavaan puoluehallituksen kokoukseen käsiteltäväksi.

Samalla puoluehallitus voisi viedä kokoukseensa muitakin tapauksia käsiteltäväksi. Lokakuun 29. Länsi Uusimaa -lehteen ilmestyi Riikka Slounga-Potsalon puolueyhdistyksen ja valtuustoryhmän kaverin mielipidekirjoitus.

Kirjoituksessa lohjalainen valtuutettu Eila Hassinen esittää pitkän listän ”perusteluista” miksi hän ei halua Lohjaan Syyrian pakolaisia. Islami- ja pakolaisvastainen kirjoitus on tuomittu laajalti sekä lehden mielipidepalstoissa että kahvipöytien keskusteluissa. Tässä linkki Lohjan demarinuorten Liisa Jääskeläisen vastineeseen. Jääskeläisen kirjoitus ilmestyi Länsi-Uusimaassa 5.11.2013.

Lohjalainen perussuomalainen valtuutettu Eila Hassinen ilmoitti julkisuuteen eroavansa perussuomalaisista ja liittyvänsä James Hirvisaaren pariin Muutos 11 – puolueeseen. Seuraavana päivänä Hassinen oli jo eri mieltä ja palasi perussuomalaisiin. Syitä tuolle toiminnalle voi vain arvailla.

Mitä tekee vaatimuksista islamipakolaisista vapaasta Lohjasta hyväksyttävämpiä kuin somalivapaasta kokoushuoneesta? Uskontovapaassa maassa poliisi voisi kiinnostua myös Hassisen kirjoituksesta.

Lohjalla asuu jo nyt muslimeita ja pakolaisina maahan tulleita, jotka ovat myöhemmin muuttaneet vapaaehtoisesti Lohjaan. Valtuutetun Hassisen sanat loukkavat näitä lohjalaisia.

Kuntaliiton sivuilla sanotaan: ”Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä.

Säännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään. Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. 

Käyttäytymissäännös on moraalisia ja eettisiä arvoja korostava toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata muita kuin poliittisia sanktioita.”