Euroopan Unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden edustajat kokoustavat Brysselissä

Bryssselissä on parhaillaan Euroopan Unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) huippukokous. Kaksipäiväisessä huippukokouksessa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista, kuten kauppa ja investoinnit,  ilmastonmuutosta hillitsevät toimet sekä kansalaisten oikeudet ja turvallisuus.

Huippukokous on EU:n vuorossa oleva puheenjohtajamaa Espanjan edistämä. Kuuntelin Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin haastattelun jossa hän kertoi, että EU lupaa 45 miljoonaa euroa investointia. CELAC-maiden edustajat toivovat todellista kumppanuutta, ja että Latinalainen Amerikka ei olisi jatkossa vain luonnonvarojen reservi. Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva liputti investoinnin puolesta.

Latinalainen Amerikka on ollut unohdettu alue ja edellisestä huippukokouksesta on 8 vuotta. Siinä aikana Kiina on kasvattanut vaikutustaan Latinalaisen Amerikan maissa, mutta edelleen EU on tärkeä kauppakumppani alueella. Venäjän taloudellinen vaikutus Latinalaisessa Amerikassa on lähes olematon. Venäjällä on kuitenkin hyvät suhteet totalitarististen maiden johtajien kanssa.  YK:n kokouksissa Venäjä on saanut tukea vaikkapa Ukrainan koskevissa kysymyksissä Nicaraguasta, Venezuelasta ja Kuubasta.

Erikoista tässä huippukokouksessa on se, että Kuuban totalitaristinen johtaja Miguel Díaz Canel on Brysselissä, vaikka samalla Kuuban vankiloissa on yli 1000 poliittista vankia ankeissa oloissa ja ilman kontakteja omiin sukulaisiin.

Euroopan Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrel kävi Kuubassa toukokuussa vierailulla. Borrelia on EU:n parlamentissa kritisoitu siitä, että hän ei kokoustanut Kuubassa olevan opposition kanssa. Ilmeisesti Borrel vierailu sujui Kuuban hallinnon ehdoilla.

Näyttää siltä, että EU:n elimissä ei ole kovin hyvin ymmärretty, että Diáz-Canelin kaltaisten ”presidenttien” kanssa ei voi neuvotella samanarvoisessa asemassa vaan Kuuban hallinto haluaa muilta myönnytyksiä pitämällä kiinni ”sosialismista” ja ihmisoikeuksia polkevista laeista ja toimista. Sama tilanne Venezuelan ja Nicaraguan nykyisten johtajien kanssa. Kuuban hallinto on nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja ehkä siksi Díaz-Canel on Brysselissä koittamassa, miten hyötyy EU:n ystävyydestä. Kuuban kommunistisen puolueen komitealle tärkeintä on, kuinka he pysyvät vallassa eikä sitä tulevatko kaikki kuubalaiset taloudellisesti toimeen.

Espanjan pääministeri kertoi haastattelussa myös, että EU aikoo allekirjoittaa kauppasopimuksen Mercosurin ja Meksikon kanssa sekä modernisoidun assosiaatiosopimuksen Chilen kanssa. Ehkä siksi Suomen pääministeri Petteri Orpo keskusteli Chilen presidentti Gabriel Boricin kanssa. Olisi hyvä tietää, mistä Orpo ja Boric keskustelivat. Voidaan sanoa, että Chilen ja Suomen välillä on ollut vahvat siteet. Ovathan ensimmäiset pakolaiset tulleet Suomeen juuri Chilestä.

Lukemani perusteella huippukokous keskittyy taloudellisiin ja kaupallisiin kysymyksiin jättäen ihmisoikeuskysymyksiä sivuun. Ehkä tarkoitus on edetä pikkuhiljaa siihen suuntaan. Ilman demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ei ole kehitystä.

Tässä linkissä on Suomen ulkoministeriön muistio huippukokouksesta, jossa Suomen tavoitteet. Hyvä!

CELAC on perustettu joulukuussa 2011 ja siinä on 33 jäsenmaata. Yhteisöllä on viisi virallista kieltä.

Tässä ajankohtaista tilastotietoa.

Kirjailija Sergio Ramírez ja 93 muusta nicaragualaisesta on poistettu kansalaisuuden

Nicaraguan Daniel Ortegan viimeisin ihmisoikeusrikos on jättää ilman kansalaisuutta ja omaisuutta 94 ulkomailla asuvaa nicaragualaista. Listalla ovat muun muassa kirjailijat Sergio Ramírez Mercado ja Gioconda Belli, toimittajat Carlos Fernando Chamorro, Lucia Pineda Ubado ja Luís Galeano, entiset sandinistit Monica Baltodano ja Sofia Montenegro.

Ortegan hallinnon viranomaiset perustelevat mielivaltaista päätöstä maanpetturuudella. Ilmoituksen mukaan kansalaisuutensa menettäneet ovat nyt oikeutta pakenevia. Omituiseksi ilmoituksen tekee se, että kansalaisuuden menettäneet eivät tienneet, että heitä vastaan oli aloitettu oikeusprosesseja.

YK:n ihmisoikeuskomissio tuomitsee jyrkästi Ortegan rikollisen toiminnan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen. Saman asiakirjan mukaan Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keneltäkään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.