Tunnustus espanjan opetustyöstä

Taisi olla vuonna 1998 kun huomasin Porissa käydessäni, että Porin työväenopistossa ei ollut espanjan kursseja. Työnsin lastenvaunuja ja menin opistoon kysymään, että miksi heillä ei ole espanjan kursseja. Vastaus oli, että heillä ei ollut opettajaa. Tarjouduin opettajaksi. Ajattelin, ettei suostuttaisi, koska minulla ei ollut muuta kuin Tampereen yliopiston aikuiskoulutuksen cumlaude. Erehdyin. Tuli joulu ja sitten minulle ilmoitettiin, että saan tulla heille opettamaan. Aluksi sain vain kaksi kurssia, mutta siitä espanjanopettajan urani alkoi.

Seuraavana lukuvuonna aloin opettaa myös Rauman aikuisopistossa. Myöhemmin olen opettanut Hyviinkään työväenopistossa, Vantaan aikuisopistossa, Nurmijärven opistossa, Karkkilan työväenopistossa ja Lohjan ja Vihdin Hiidenopistossa. Aikuisopistoissa olen opettanut myös tanssia ja pitänyt kulttuuriluentoja. Työvuosia on kertynyt jo mukavasti ja kurssien määrä on kasvanut paljon.

Kuukausi sitten Karkkilan työväenopistosta soitettiin, että he toivovat minun osallistuvan kevätjuhlaan, koska minulle ojennettaisiin tunnustus. Eilen kävin vastaanottamassa diplomin, mitalin ja neilikan. Tämä taitaa olla jo toinen tunnustus jonka saan työpaikoiltani. Pari vuotta sitten sain Nurmijärven opistolta palkinnon ympäristöystävällisyydestä. Olenhan siirtynyt jakamaan ainoastaan digitaalista oppimismateriaalia. Vain poikkeustapauksissa käytämme tulostinta ja paperia tunneilla.

On mukava saada tunnustusta tehdystä työstä. Opetustyö vaatii suunnittelua, uteliaisuutta ja intoa tarjota parasta. Ajattelen, että kielenopettajan työ on palvelutyö, ja parasta palautetta on se, että oppilaat osallistuvat tunneille, oppivat, ymmärtävät ja puhuvat espanjaa. Ajattelen myös, että olen etuoikeutetussa asemassa, koska saan tehdä töitä aikuisten suomalaisten kanssa ja myös oppia heiltä kaikenlaista suomalaisesta yhteiskunnasta ja elämästä. Opettajana en ole koskaan valmis.

Keväisin, kun kurssit päättyvät, saan kukkia ja kortteja. Sain tämän kortin yhdeltä oppilaaltani ja tämä runo on hyvä kesäntoivotus kaikille.

Arvostaako nyky-yhteiskunta Agricolan kaltaisia monikielisiä ihmisiä?

Tänään on Mikael Agricolan kuolinpäivä ja Elias Lönnröthin syntymäpäivä. Molemmat herrat ovat olleet merkittäviä suomen kielen kehityksen kannalta.

Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä. Agricola oli myös kirkkomies ja piispa. Kirkko ja kaupunki -lehdessä sanotaan, että ensimmäinen suomenkielinen teos, Agricolan Abckiria, syntyi kirkon kustantamana. ”Se oli oman aikansa aapinen, mutta ensisijaisesti se oli suunnattu papeille ja opettajille.”

Agricola matkusti ja koulutattui Viipurissa ja Saksassa Wittenbergin yliopistossa. Koulutus oli 1500-luvulla harvinaisuus. ”Samaten harvinaislaatuista oli miehen kielitaito. Agricola puhui, luki ja kirjoitti sujuvasti latinaa, ruotsia, saksaa ja suomea.” Kerron tämän, koska Agricolan päivä on sopiva hetki miettiä suomen kielen ja myös muiden kielten asemaa.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin Puheenvuoron blogiin, että viisisataa vuotta sitten olisi ollut mahdotonta kuvitella, että suomen kielestä olisi joskus tullut kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Suomeahan opiskellaan monissa Euroopan oppilaitoksissa, ja suomea tullaan opiskelemaan myös Suomeen. Euroopan Unionin jäsenyyden myötä suomen kielestä on tullut kansainvälisten konferenssien ja kokouksien kieli, yhtä tasavertaisessa asemassa kuin muut Euroopan valtakielet. Kymmenessä vuodessa tässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että suomen kielen vahvaa asemaa ei horjuta mitään niin kauan kun me suomen kielen taitoiset ihmiset haluamme tehdä työtä kielen kehittämiseksi. Mitä sitten olemme tehneet väärin? Kysyn näin, koska jo vuodesta 2018 julkisuudessa on alettu kantamaan huolta mm. suomen kielen asemasta englannin kielen suosion ja jopa ylivallan myötä.

Ongelma on se, että eri kielten opiskelun suosio on merkittävästi vähentynyt lasten ja nuorten parissa. Kouluissa A2- ja B2 -kielen opiskelu on romahtanut. Poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet siihen. Kunnissa säästöjä etsiessä leikataan ei-pakollisista menoista ja A2-kieli on ollut myös leikkauksen kohteena. Lohjallakin A2 -kielta lopetettiin säästösyistä, mutta ensi viikon lautakunnan kokouksen asialistalla on A2-kielen opetuksen palauttaminen syksystä 2021 alkaen. Hyvä!

Nuoret ovat kielten opiskelun suhteen eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa kielitarjonta on hyvä, mutta kun mennään pohjoiseen, tilanne on heikompi. Karkeasti sanottuna nykyisin kouluissa opiskellaan etupäässä englantia vieraana kielenä. Muiden vieraiden kielten opiskelu on laskenut.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että puheet siitä, että joku muu kieli horjuttaisi suomen kielen asemaa, ovat vahvasti liioiteltuja. Silloin en aavistanut, kuinka sosiaalisen median ja internetin laajentumisen myötä englannin kieli jatkaisi voittokulkuettaan. Kielille kun kielille on omat tilansa, ja kielen käyttäjät määrittelevät itse kielensä tilan. Agricoloita tarvitaan yhä, eli sellaisia monikielisiä osaavia ja luovia ihmisiä. Hyvä kysymys on, että arvostaako nyky-yhteiskunta sellaisia?

Ensimmäinen palkintoni espanjan opettajana

Olen opettanut espanjaa eri kansalaisopistoissa vuodesta 1998 lähtien (Porissa, Raumalla, Hyvinkäällä, Vantaalla, Nurmijärvellä, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä).

Hetki sitten sain todella mukavan soiton yhdeltä työnantajalta. Saan opettajan urani ensimmäisen palkinnon. Perusteluna mm. joustava siirtyminen lähiopetuksesta etäopetukseen ja hyviä kurssi-ideoita.

Se ele tuntuu nyt tosi mahtavalta!<3

Yhden espanjan kurssin päättäjäisissä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

On hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa kulkea eteenpäin

Tulin Suomeen toukokuussa vuonna 1992. Pääsin heti opiskelemaan suomea Tampereen keskustassa sijaitsevaan kielikouluun. Suomen alkeiskurssi kesti pari kuukautta, ja sieltä jatkoin suomen kielen opiskelua Hatanpään valtatiellä sijaitsevassa Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Olin jo pääsyt sisään Tampereen yliopistoon opiskelemaan tiedotusoppia.

Tänään  löysin valokuvien seasta tämän Aamulehden kirjoituksen. Se taitaa olla vuodelta 1993. Juuri tämä täydennyskurssi antoi pohjan opiskella suomeksi yliopistossa ja suomen kielen ymmärtämiselle. Se tutustutti meidät kurssilaiset suomalaiseen yhteiskuntaan. Minulle oli tärkeintä, että kurssin myötä aloin varmistua siitä, että voisin selviytyä yliopisto-opinnoista suomen kielellä.

Suomen oppiminen ja suomen kielellä opiskeleminen yliopistossa ovat olleet yksi elämäni tärkeimpiä päätöksiä. Suomen kielen hallinta on tuonut minut tähän asemaan, joka minulla nyt on. Pidän itseni menestyvänä naisena. Kielitaidon kautta olen päässyt suoraan yhteyteen suomalaiseen elämänmuodon kanssa. Moni asia olisi jäänyt minulta oppimatta, jos en olisi opiskellut suomea. Samalla olen pystynyt olemaan muille avuksi ja hyödyksi.

Tämä lehtikirjoitus palautti muistini, että olenhan minäkin käynyt läpi melkoisen mylleryksen. Sama kohtalo on ollut myös monella muullakin maahanmuuttajalla. Onnekseni minulla on ollut lähellä ihmisiä, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet minua opinnoissani ja elämässäni. Kaikilla ei ole ollut samanlaista läheistukea. Taloudellista tukea en ole hakenut enkä onneksi tarvinnutkaan.

Elämme nyt Suomessa vaikeita aikoja, ja normaaliin tilanteeseen palataan aikanaan. Kuten vuonna 1993 katsoimme tulevaisuuteen toiveikkaasti, nytkin on hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa kulkea eteenpäin!

Missäköhän senaikaiset kurssikaverini mahtavat olla?

 

Andalusialainen ministeri

Eräs Espanjan hallituksen ministereistä on María Jesús Montero. Montero on kotoisin Sevillasta, Andalusiasta. Andalusialaisilla on murteensa, josta ei voi erehtyä. Pitää muistaa, että Espanjassa on laskettu olevan 11 eri murretta.

Linkissä olevassa artikkelissa Silvia Cruz Lapeña väittää, että Montero on joutunut joidenkin muiden puolueiden edustajien pilkan kohteeksi murteensa takia. Lapeñan mukaan Montero ei ole ainut naispoliitikko, joka on ollut pilkan kohteena, ja pilkka kohdistuu erityisesti naispoliitikoihin. Montero vastaa kiusaajille, että andalusialaisilla on tapansa puhua.

Andalusiassa asuu 18% Espanjan väestöstä. Suomalaiset matkustavat paljon Andalusiaan ja siksi on erikoista, että Suomessa espanjan oppikirjoissa opetetaan etupäässä ääntämään espanjaa kuten muualla Espanjassa. Murteen valinta oppikirjoissa johtuu siitä, kenellä on valta määrittää, mikä on sopivinta puhua. Nykyisin yleisesti hyväksytään, että ei ole olemassa yhtä ja sopivinta tapaa puhua espanjaa. Valitettavasti suvaitsemattomuus kuitenkin näkyy yhä tänä päivänä jopa Espanjan päättävissä elimissä.

Lapeñan mukaan vielä tänä päivänä Espanjassa on yhä vahvoja stereotypioita andalusialaisista ja ne stereotyypit iloisista, kevyistä ja ulospäin suuntautuneista andalusialaisista näkyvät esimerkiksi siinä, että laulukilpailuohjelmissa valikoidaan paljon andalusialaisia osallistujia.

Kuuntelin, kuinka Montero puhui tänään tiedotustilaisuudessa. Hän puhuu selkeästi ja selitti koronakriisin asioita vakuuttavasti. Ymmärtäminen ei ollut murteesta kiinni. Monteron esiintymisten myötä asenne andalusialaista murretta ja muita murteita kohtaan varmasti muuttuu.

Monteron puhe kuulosti korvissani kotoisalta. Ehkä syynä on se, että se espanjan kieli, joka levittäytyi Kanarian saarille ja Amerikoihin on peräisin juuri Andalusiasta. Siksi Amerikan ja Andalusian espanjassa on paljon yhtäläisyyksiä ääntämisessä. Ehkä voitaisiin väittää, että enemmistö maailman espanjankielisistä puhuu andalusialaisittain ja väin pieni vähemmistö puhuu kuten muualla Espanjassa.

Millainen sitten andalusialainen murre on?

Ensinnäkin andalusialaiset eivät sano Sevilla (Sevilja), kuten espanjan oppikirjoissa opetetaan vaan pehmeänä j:nä eli suomalaisittain (Sevija).

Tässä muita selityksiä, jotka löytyvät yhden kielikoulun verkkosivuilta:

Andalusian murteessa jotkin äänteet saattavat jäädä lausumatta. Esimerkiksi vokaalien välissä tai sanan lopussa olevalle d -äänteelle, kuten sanoissa dedo (sormi), interesado (kiinnostunut) ja pared (seinä), jotka lausuttaisiin andalusialaisittain [deo], [interesao] ja [pare].

Myös konsonantit l ja r jäävät Andalusian murteessa helposti lausumatta, mikäli ne ovat sanan lopussa. Poisjättö saattaa kuulostaa aluksi oudolta, mutta se on oleellinen osa Andalusian murteen letkeää sointia!

Pehmentyminen tapahtuu usein myös s-äänteelle tavujen lopussa, ja silloin se lausutaankin kuin suomen h. Tämän huomaa helposti muun muassa substantiivien monikkomuodoista, joissa monikon tunnuksena toimivat s-äänteet lausutaan pehmeästi h-äänteinä. Esimerkiksi las cosas (asiat) lausuttaisiin [lah.kosah] ja los españoles (espanjalaiset) [loh.ehpanjoleh].

Yleiskielisessä espanjassa yleinen, kurkku-h:ksi kutsuttu äänne lausutaan Andalusian murteessa pehmeämmin, suomen h-äännettä muistuttavalla tavalla: näin esimerkiksi sanassa mujer (nainen), joka Andalusian murteella ääntyisi [muhe].

Muualla Espanjassa esimerkiksi sanat casa (koti) ja caza (metsästys) lausutaan eri tavoin: ensimmäisessä s lausutaan kuten suomenkin s ja toisessa z lausutaan th:na, kuten englannin sanoissa the ja thing. Andalusian murteessa on kuitenkin yleistä, ettei kyseistä erottelua näiden äänteiden välillä tehdä.

Seseo tarkoittaa, että molemmat äänteet lausutaan kuten suomen s, kun taas ceceo tarkoittaa sitä, että molemmat äänteet lausutaan th:na.
Seseo on yleistä esimerkiksi Sevillan ja Cádizin kaupunkialueilla sekä Córdobassa, mutta sama ilmiö esiintyy myös kaikissa Latinalaisen Amerikan sekä Kanarian murteissa. Ceceo puolestaan on yleisempää Málagan ja Granadan alueilla sekä isossa osassa Andalusian pikkukyliä.

 

Nicaragualainen runoilija, kirjailija ja pappi Ernesto Cardenal on kuollut

Nicaragualainen runoilija, kirjailija ja pappi Ernesto Cardenal kuoli eilen 95-vuotiaana.

Ernesto Cardenal. Kuva on Wikipediasta

Vuosi sitten Kirkko ja kaupunki -lehdessä kerrottiin, että paavi Franciscus oli palauttanut teologina, runoilijana ja kuvanveistäjänä tunnetun nicaragualaisen Ernesto Cardenalin pappisoikeudet, jotka paavi Johannes Paavali II poisti häneltä vuonna 1984.

Cardenal oli eräs vapautuksen teologian edustajista. Vapautuksen teologiaa kannattavat katolisen kirkon papit olivat sitä mieltä, että kristinusko perustuu konkreettisiin tekoihin köyhien aseman parantamiseksi. 60- ja 70-luvuilla moni pappi latinalaisessa Amerikassa ryhtyi toteuttamaan vapautuksen teologiaa. Cardenal osallistui taisteluun Somozan diktatuuria vastaan ja perusti Solentiname-saarelle seurakunnan ja taideyhteisön. Cardenal oli Nicaraguan kulttuuriministeri vuoteen 1987 asti.

Cardenal ei koskaan luopunut uskosta ja ajattelusta, että hän oli heikossa asemassa olevien ääni. Jo yli 20 vuotta sitten Cardenal irtaantui sandinistisesta puolueesta,ja kritisoi periksi antamattomasti Daniel Ortegan ajattelua, tapaa tehdä politiikkaa ja suhtautumista eri mieltä olevia kohtaan. Cardenal on ollut Ortegalle kuin punainen vaate. Ei ole vielä tiedossa järjestetäänkö suurmiehelle hänen ansaitsemansa valtiolliset hautajaiset. Nicaraguaan on julistettu kolmen päivän kansallinen suruaika.

Cardenalin kirjallinen tuotanto on vahva. Runoissaan Cardenal pyrkii uudistamaan kieltä, ja sanojensa mukaan hän oli ainut tieteen runoilija. Cardenal tarinoi runoillaan. Kirkko ja kaupunki -lehdessä sanotaan, että Cardenalin runoja on suomennettu, kuten myös yksi hänen kirjoistaan.

Vuoden juhlat

Espanja on rikas maa ainakin juhlissa. Tässä kuvassa on vain murto-osa Espanjan juhlista. Myös muissa espanjankielisissä maissa vietetään samanlaisia juhlia kuin Espanjassa ja on runsaasti myös muita juhlia.

Tunnistatko mitä juhlia kuvassa on? Kuinka monta kuvan juhlista vietetään Suomessakin?

 

Anan espanjan kesäkurssit 2019

Opetan espanjaa kesällä 2019. Opetuspaikkana on Ikkala, Karisjärventie 93.

Viime kesänä järjestin espanjan kursseja Ikkalassa. Mukavan kokemuksen innoittamana jatkan opetusta myös tänä kesänä. Eli taas olisi tilaisuus oppia espanjaa tai syventää kielitaitoa rauhallisessa maalaismaisemassa kokeneella opastuksella ja rennossa ilmapiirissä. Kurssit toteuttuvat kun vähintään on 6 ilmoittautunutta.  ilmoittaudu viimeistään perjantaina 10.5.

Espanjan alkeet. Tämä kurssi sopii kaikille, jotka haluavat tutustua espanjan kielen peruskielioppiin ihan ääntämisestä lähtien. Kurssi sopii myös peruskieliopin kertaajille. Jokaisella kerralla on omia aiheita. Opettajan materiaaleja.

Kurssi käynnistyy tiistaina 14.5. klo 17.30.

Kurssin päivämäärät ovat tiistaisin 14.5., 21.5., 28.5., 4.6. klo 17.30 – 20.15.

Espanjan alkeiskurssi sisältää sisältää 4 x 3 eli yhteensä 12 oppituntia. Oppituntien pituus on 45 minuuttia. Kahvitarjoilu. Kurssin hinta 100 euroa/koko kurssi.

Kurssipaikka Karisjärventie 93, 03810 Ikkala

Ilmoittautuminen viimeistään: 13.5.
anasorainen@gmail.com
Puh. 044 9787 150

Espanjan kielen syventävä kurssi

Päättyikö espanjan kurssisi kansalaisopistoissa, mutta haluat ylläpitää kieltä ja oppia uutta? Älä ajattele kahta kertaa. Tule rauhalliseen Ikkalaan intensiivikurssille. Ikkalassa on jopa majoitusmahdollisuuksia. Kurssilla käydään läpi eri verbimuotoja osallistujien toiveiden mukaisesti ja kerrataan muita peruskielioppiaiheita kuten pronominien, prepositioiden ja numeroiden käyttöä. Kurssilla keskustelemme myös eri aiheista osallistujien toiveiden mukaan. Kurssi sopii 1½-2 vuotta kieltä opiskelleille.

Espanjan kielen syventävä kurssi alkaa torstaina 6.6. klo 17.30.

Kurssin päivämäärät ovat torstaisin 6.6., 13.6. 20.6. ja 27.6. klo 17.30 – 20.15. (Päivämäärät ovat muuttuneet!)

Espanjan syventävä kurssi sisältää 4 x 3 eli yhteensä 12 oppituntia. Oppituntien pituus on 45 minuuttia. Kahvitarjoilu. Kurssin hinta 100 euroa/koko kurssi. Vielä mahtuu.

Kurssipaikka Karisjärventie 93, 03810 Ikkala

Kurssille voi osallistuan etänä Skypen kautta kokonaan tai osittain. Hinta on sama ja materiaali lähetetään sähköpostitse.

Ilmoittautuminen viimeistään:
anasorainen@gmail.com
Puh. 044 9787 150

Kevätaurinko Ikkalan maisemissa.

 

Anan espanjankurssit touko- kesäkuussa

Espanjan kurssi käynnistyy 17.5. klo 17.30.

Kurssin päivämäärät ovat 17.5., 24.5., 31.5., 7.6. ja 14.6. (torstaisin) klo 17.30 – 19

Espanjan kertauskurssi sisältää 5 x 2 eli yhteensä 10 oppituntia. Oppituntien pituus on 45 minuuttia. Kerrataan espanjaa osallistujien toiveiden mukaisesti. Kahvitarjoilu. Kurssin hinta 100 euroa/koko kurssi. Vielä mahtuu.

Kurssipaikka Karisjärventie 93, 03810 Ikkala

Ilmoittautuminen viimeistään: 30.4.
anasorainen@gmail.com
Puh. 044 9787 150

Rooseveltille on sopiva vappuruno

Olin vappuaattona mukana Ikkalan kyläyhdistyksen järjestämässä hienossa runo- ja laulutilaisuudessa. Lausuin alla olevan espanjankielisen runon. Alempana on suomenkielinen versio.

A Rosevelt

¡Es con voz de la Biblia, o verso de Walt Whitman,
que habría que llegar hasta ti, Cazador!
Primitivo y moderno, sencillo y complicado,
con un algo de Washington y cuatro de Nemrod.
Eres los Estados Unidos,
eres el futuro invasor
de la América ingenua que tiene sangre indígena,
que aún reza a Jesucristo y aún habla en español.

Eres soberbio y fuerte ejemplar de tu raza;
eres culto, eres hábil; te opones a Tolstoy.
Y domando caballos, o asesinando tigres,
eres un Alejandro-Nabucodonosor.
(Eres un profesor de energía,
como dicen los locos de hoy.)
Crees que la vida es incendio,
que el progreso es erupción;
en donde pones la bala
el porvenir pones.
No.

Los Estados Unidos son potentes y grandes.
Cuando ellos se estremecen hay un hondo temblor
que pasa por las vértebras enormes de los Andes.
Si clamáis, se oye como el rugir del león.
Ya Hugo a Grant le dijo: «Las estrellas son vuestras».
(Apenas brilla, alzándose, el argentino sol
y la estrella chilena se levanta…) Sois ricos.
Juntáis al culto de Hércules el culto de Mammón;
y alumbrando el camino de la fácil conquista,
la Libertad levanta su antorcha en Nueva York.

Mas la América nuestra, que tenía poetas
desde los viejos tiempos de Netzahualcoyotl,
que ha guardado las huellas de los pies del gran Baco,
que el alfabeto pánico en un tiempo aprendió;
que consultó los astros, que conoció la Atlántida,
cuyo nombre nos llega resonando en Platón,
que desde los remotos momentos de su vida
vive de luz, de fuego, de perfume, de amor,
la América del gran Moctezuma, del Inca,
la América fragante de Cristóbal Colón,
la América católica, la América española,
la América en que dijo el noble Guatemoc:
«Yo no estoy en un lecho de rosas»; esa América
que tiembla de huracanes y que vive de Amor,
hombres de ojos sajones y alma bárbara, vive.
Y sueña. Y ama, y vibra; y es la hija del Sol.
Tened cuidado. ¡Vive la América española!
Hay mil cachorros sueltos del León Español.
Se necesitaría, Roosevelt, ser Dios mismo,
el Riflero terrible y el fuerte Cazador,
para poder tenernos en vuestras férreas garras.

Y, pues contáis con todo, falta una cosa: ¡Dios!

Suomennoksen teki Karkkilan työväenopiston Mundo Latino -espanjan ryhmä. Tietääkseni tämä on tämän runon ensimmäinen suomennos.

Rooseveltille
Raamatun äänellä tai Walt Whitmanin runolla
sinut pitäisi tavoittaa, saalistaja!
Primitiivinen ja moderni, yksinkertainen ja
monimutkainen,
jotain Washingtonista ja neljä Nimrodista.
Olet Yhdysvallat,
olet tulevaisuuden valloittaja
viattomasta Amerikasta, jolla on suonissaan
intiaaniverta,
joka yhä rukoilee Jeesusta ja yhä puhuu Espanjaa.

Olet ylpeä ja voimakas rotusi edustaja;
olet oppinut, olet pystyvä, väität vastaan Tolstoille.
Ja kesyttäessäsi hevosia tai surmatessasi tiikereitä,
olet yksi Aleksanteri-Nebukadnessar.
(Olet voiman mestari,
kuten sanovat tämän päivän hullut.)
Luulet, että elämä on tulta,
että kehitys on tulivuoren purkaus;
minne panoksesi panet,
sinne tulevaisuutta teet.
Ei.

Yhdysvallat on suuri ja mahtava.
Kun se järisee, syntyy syvä jyrinä, joka kulkee
Andien valtavien nikamien halki.
Jos huudatte, se kuulostaa leijonan karjunnalta.
Jo Hugó sen sanoi Grantille: ”Tähdet ovat teidän.”
(Tuskin loistaa, kohoten, Argentiinan aurinko
ja Chilen tähti nousee…) Olette rikkaita.
Yhdistätte Herkuleen ja mammonan palvonnan:
ja valitsette helpon valloituksen polun,
vapaus kohottaa soihtunsa New Yorkissa.

Mutta meidän Amerikkamme, jolla oli
runoilijoita jo Netzahualcoyotlin ajoista lähtien,
joka on varjellut suuren Bacchuksen jalanjälkiä,
joka aikanaan oppi kauhun kirjaimet,
joka kyseli tähdiltä, joka tunsi Atlantiksen,
jonka nimi kuulostaa Platonilta,
joka elämän ikiajoista lähtien on elänyt valosta,
tulesta, tuoksusta, rakkaudesta,
suuren Montezuman Amerikka, Inkan Amerikka,
Kolumbuksen tuoksuva Amerikka,
Amerikka, jossa jalo Guatemoc sanoi:
”En tanssi ruusuilla”: tuo Amerikka
joka tärisee hurrikaaneista, joka elää
rakkaudesta,
jonka miehet ovat sinisilmäisiä ja barbaarisieluisia (tai: barbaareja sielultaan),
se Amerikka elää.
Ja unelmoi. Ja rakastaa, ja värisee; ja on
auringon tytär.
Varokaa! Espanjalainen Amerikka
elää!
Tuhat Espanjan leijonanpentua on irrallaan.
Roosevelt, sinun pitäisi olla itse jumala,
kauhea kiväärimies ja voimakas metsästäjä,
jotta saisit meidät rautakynsiisi.

Te luotatte kaikkeen, vain yhtä teiltä puuttuu:
Jumala!

Espanjankielinen versio löytyy myös blogistani: Punto Nórdico
Runo on kirjoitettu vuonna 1904 ja se on osoitettu Yhdysvaltojen silloiselle presidentille Theodore Rooseveltille. Runon kirjoittaja on nicaragualainen Rubén Darío. Daríota pidetään modernismo-suuntauuksen perustajana. Hän on espanjankielisen maailman Runeberg.
Runo on yhä ajankohtainen ja sen nimi voisi olla myös ”Trumpille”. Runo on mitä paras vappuruno.

”Sininen” on yksi Daríon teoksista.