Nicaraguan Daniel Ortegan viimeisin ihmisoikeusrikos on jättää ilman kansalaisuutta ja omaisuutta 94 ulkomailla asuvaa nicaragualaista. Listalla ovat muun muassa kirjailijat Sergio Ramírez Mercado ja Gioconda Belli, toimittajat Carlos Fernando Chamorro, Lucia Pineda Ubado ja Luís Galeano, entiset sandinistit Monica Baltodano ja Sofia Montenegro.
Ortegan hallinnon viranomaiset perustelevat mielivaltaista päätöstä maanpetturuudella. Ilmoituksen mukaan kansalaisuutensa menettäneet ovat nyt oikeutta pakenevia. Omituiseksi ilmoituksen tekee se, että kansalaisuuden menettäneet eivät tienneet, että heitä vastaan oli aloitettu oikeusprosesseja.
YK:n ihmisoikeuskomissio tuomitsee jyrkästi Ortegan rikollisen toiminnan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen. Saman asiakirjan mukaan Jokaisella on oikeusomistaaomaisuuttayksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keneltäkään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänenomaisuuttaan.
Tänään oli Lohjan kaupunginvaltuuston vuoden ensimmäinen kokous. Viime vuoden toukokuussa jätin Meidän Lohjan valtuustoryhmän puolesta valtuustoaloitteen, jossa esitimme, että Lohjan kaupungin – tulisi tekstittää kaupunginvaltuuston kokouksien tallenteet jälkikäteen, – tulisi selvittää viittomakielen tulkin käytön tarvetta valtuuston kokouksissa, – tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota valtuustosalin akustiikkaan ja valaistukseen.
Lohjan kaupunki lisää valtuuston kokousten julkisiin kokoustallenteisiin suomenkielisen tekstityksen tammikuussa 2023. Vastauksessa aloitteeseen sanotaan myös, että valtuustosalin kokoustekniikkaa uusitaan vuoden 2023 aikana. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista pohtia myös valaistusta ja akustiikkaa. Viittomakielen tulkin käyttöön kaupunki ei kuitenkaan suostunut taloustilanteeseen vedoten.
Roomalaiskatolisen kirkon piispa Rolando Álvarez on tuomittu 26 vuoden vankeuteen.
Viime keskiviikkona 222 poliittista vankia päästettiin Nicaraguan vankiloista. Heidät vietiin yöllä lentokentälle, jossa odotti Yhdysvaltain lentokone. Poliittiset vangit karkotettiin Yhdysvaltoihin ja heiltä vietiin kansalaisuus ja poliittiset oikeudet eliniäksi.
Karkotettujen listalla oli roomalaiskatolisen kirkon piispa Rolando Álvarez. Kun Álvarez kuuli, että häntä oltiin karkottamasta maasta, hän ei suostunut nousemaan koneeseen. Hänen kerrotaan sanoneen, että hän ei lähde, vaan jää kärsimään muiden poliittisten vankien puolesta. Tällä hetkellä itsevaltiaan Daniel Ortegan vankiloissa on piispa Álvarezin lisäksi 37 muuta poliittista vankia.
Myöhemmin Ortega itse piti televisioidun puheen, jossa hän, selvästi tuohtuneena piispa Álvarezin päätöksestä, kertoi, että Álvarez oli viety La Modelo -vankilaan. Samassa vankilassa, jossa Ortega itse oli vangittuna pankkiryöstöistä 70 -luvulla. Hetki sitten sain tietää, että eilen piispa Rolando Álvarez on tuomittu 26 vuoden vankeuteen ja hän on menettänyt kansalaisuutensa. Álvarezia on syytetty muun muassa maanpetoksesta, tottelemattomuudesta, salaliittoteorioiden ja valeinformaation levittämisestä. Todellisuudessa piispa Álvarez on saarnannut nicaragualaisten kansalaisoikeuksista ja tuonut esiin yhteiskunnan ongelmia. Hän on ollut kauan iso kivi Ortegan kengissä. Ihmisoikeusjärjestö kritisoivat oikeusprosessia piispa Álvarezia vastaan. Istunto oli salainen ja tuomio on ilmeisesti presidenttiparin sanelema.
Ortega korosti, että päätös 222 nicaragualaisten karkottamisesta maasta kuului hänelle ja vaimolleen. Ortegan toimintatapojen seuranneet arvioivat, että poliittisten vankien karkottaminen ei tapahdu ilman vaihtokauppoja Joe Bidenin hallinnon kanssa.
On harmi, että Yhdysvallat ja myös jotkut Euroopan Unionin edustajat haluavat luottaa siihen, että Ortegan kaltaisiin diktaattoreihin voidaan luottaa menettämättä mitään. Ortegan terroripolitiikan seurauksena tuhannet nicaragualaiset ovat joutuneet pakenemaan maasta ulkomaille. Nicaragua on muuttunut viime vuosina maastamuuttomaaksi.
Poliittisten vankien karkottamisella, Ortega haluaa parantaa asemansa muiden Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajien keskuudessa. Moni vasemmistolainen presidentti, kuten Kolumbian Gustavo Pietro ovat vaatineet poliittisten vankien vapauttamista. Saa nähdä sopiiko Pietrolle ihmisten karkottaminen omasta maasta, kansalaisuuden riistäminen ja poliittisten oikeuksien poistaminen eliniäksi. Jos näin on, Pietro ja moni muu valmis neuvottelemaan Ortegan kanssa, hänen jatkosta, hyväksyy törkeän ihmisoikeuksien rikkomisen.
Tuoreista ihmisoikeusrikoksista huolimatta, onhan se hyvä asia, että vuosia kurjissa vankilossa olevat poliittiset vangit vihdoin näkevät päivän valoa. Yksi heistä on joillekin suomalaisille tuttu Dora María Téllez.
Dora María Téllez on monille suomalaisille vaikuttajille tuttu. Téllez on nyt Yhdysvalloissa.
Ana María Gutiérrez Sorainen 