Valtuustopuhe Lempolan työpaikka-alueen asemakaavasta

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lohjalaiset,

Lempolan asemakaavan prosessi on aloitettu maanomistajan aloitteesta. Asukkailta on kysytty mielipiteitä ja muilta toimijoilta on saatu erilaisia lausuntoja. Olen samaa mieltä asukkaiden kanssa siitä, että on hyvä, jos syntyy lisää työpaikkoja. Meneekö kuitenkin työpaikkojen syntyminen ympäristön edelle? -Kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa tämän vuoden helmikuussa Meidän Lohjan varavaltuutettu Karitta Laitinen teki vastaesityksen siitä, että asemakaavaehdotus pitää panna uudelleen valmisteluun. Syynä oli se, ettei ollut selvitetty tarpeeksi miten kaavan toteutumisen haitalliset, merkittävät vaikutukset alueen pohjaveden muodostumisolosuhteisiin ja pohjaveden laadun heikentymiseen estettäisiin.

Laitinen oli huolissaan myös siitä, että kaavaratkaisun ilmastovaikutuksia ei ollut arvioitu eikä vaikutusten lieventämisen keinoja ollut tutkittu. Olen samaa mieltä Laitisen kanssa siitä, että kaavaratkaisu on ristiriidassa kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa. En toista tässä Laitisen vastaesitystä, mutta haluan tuoda esiin sen, Lohjan vesivarantojen takia ei pitäisi suhtautua välinpitämättömästi pohjaveteen. Kaava-alue sijaitsee Lohjanharjulla. Lohjan kaupungin verkkosivuilla sanotaan, että Lohjanharju on yksi merkittävimmistä pohjavesiesiintymistä Uudellamaalla ja Suomessakin. Lohjan kaupungilla on Lohjanharjun alueella yhdeksän pohjavedenottamoa, joista seitsemän vettä käytetään juomavedeksi sellaisenaan ilman mitään käsittelyä.

Pohjaveden suojelusta Lohjan kaupungin verkkosivuilla sanotaan, että ”Pohjavesien suojelussa ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. Teollisuuden käyttöön tulisi olla tarjolla riittävästi tonttimaata pohjavesialueiden ulkopuolella.” ”Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven pohjavedenottamoille on määrätty suoja-alueet vesioikeuden päätöksellä.”

Kaava-alueen läheisyydessä toimii Lempolan vedenottamon lisäksi yhtiö, jonka tulevaisuus riippuu kyseisen alueen pohjaveden laadusta ja riittävyydestä.

Puhumme liian vähän kaavan vaikutuksesta olemassaoleviin yrityksiin. Puhumme liian vähän veden merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa. Monissa maissa on jo vesipula. Ymmärrämmekö pohjavesivarantojen arvon?  Ilman vettä emme olisi olemassa nyt ja emmekä tulevaisuudessa.

Pohjavesien suojelu

Tunnustus espanjan opetustyöstä

Taisi olla vuonna 1998 kun huomasin Porissa käydessäni, että Porin työväenopistossa ei ollut espanjan kursseja. Työnsin lastenvaunuja ja menin opistoon kysymään, että miksi heillä ei ole espanjan kursseja. Vastaus oli, että heillä ei ollut opettajaa. Tarjouduin opettajaksi. Ajattelin, ettei suostuttaisi, koska minulla ei ollut muuta kuin Tampereen yliopiston aikuiskoulutuksen cumlaude. Erehdyin. Tuli joulu ja sitten minulle ilmoitettiin, että saan tulla heille opettamaan. Aluksi sain vain kaksi kurssia, mutta siitä espanjanopettajan urani alkoi.

Seuraavana lukuvuonna aloin opettaa myös Rauman aikuisopistossa. Myöhemmin olen opettanut Hyviinkään työväenopistossa, Vantaan aikuisopistossa, Nurmijärven opistossa, Karkkilan työväenopistossa ja Lohjan ja Vihdin Hiidenopistossa. Aikuisopistoissa olen opettanut myös tanssia ja pitänyt kulttuuriluentoja. Työvuosia on kertynyt jo mukavasti ja kurssien määrä on kasvanut paljon.

Kuukausi sitten Karkkilan työväenopistosta soitettiin, että he toivovat minun osallistuvan kevätjuhlaan, koska minulle ojennettaisiin tunnustus. Eilen kävin vastaanottamassa diplomin, mitalin ja neilikan. Tämä taitaa olla jo toinen tunnustus jonka saan työpaikoiltani. Pari vuotta sitten sain Nurmijärven opistolta palkinnon ympäristöystävällisyydestä. Olenhan siirtynyt jakamaan ainoastaan digitaalista oppimismateriaalia. Vain poikkeustapauksissa käytämme tulostinta ja paperia tunneilla.

On mukava saada tunnustusta tehdystä työstä. Opetustyö vaatii suunnittelua, uteliaisuutta ja intoa tarjota parasta. Ajattelen, että kielenopettajan työ on palvelutyö, ja parasta palautetta on se, että oppilaat osallistuvat tunneille, oppivat, ymmärtävät ja puhuvat espanjaa. Ajattelen myös, että olen etuoikeutetussa asemassa, koska saan tehdä töitä aikuisten suomalaisten kanssa ja myös oppia heiltä kaikenlaista suomalaisesta yhteiskunnasta ja elämästä. Opettajana en ole koskaan valmis.

Keväisin, kun kurssit päättyvät, saan kukkia ja kortteja. Sain tämän kortin yhdeltä oppilaaltani ja tämä runo on hyvä kesäntoivotus kaikille.

Miksi hyvin toimiva yhteiskunta pitää romuttaa?

Tänään Petteri Orpon hallitus ilmoitti uusista leikkauksista. Pääministeri sanoi olevansa aivan varma siitä, että suomalaiset pohjimmiltaan ymmärtävät, miksi nämä päätökset on tehty.

Varmasti osa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraatien äänestäjistä ymmärtävät ja hyväksyvät sen, että hyvinvointivaltiosta on kohta vain muisto jäljellä, palveluja ajetaan alas ja monien suomalaisten elämää hankaloitetaan samoihin ihmisryhmiin kohdistuvilla leikkauksilla. Monien muiden on vaikeampi ymmärtää, miksi hyvin toimiva yhteiskunta pitää salamavauhtia romuttaa.

Perusteluna leikkauksille ja veronkorotuksille esitetään taloudenhoito ja velkaantumisen jarruttaminen. ”Koska edelliset hallitukset jättivät suuren velkataakan”. Tämä hallitus on kuitenkin ottanut hurjasti lisää velkaa. Tilastojen mukaan maaliskuuhun 2024 mennessä Orpon hallitus on ottanut 10 miljardia lisää velkaa eli yli miljardi euroa per kuukausi. Kun Orpon hallitus aloitti, valtion velkaa oli yhteensä 151 mrd euroa, ja viime kuussa velkaa oli jo 161 mrd euroa. Niin että se siitä ”velaksi elämisen lopettamisesta”.

Aloite, joka ei tarvitse jättää

Viikko sitten katsoin olisivatko valtuustoaloitteet luettavissa Lohjan kaupungin verkkosivuilla. Aloitteet löytyvät ainoastaan pöytäkirjoista, mutta ei ole kovin helppoa etsiä sieltä ja täältä.

Etsin muun muassa Turun ja Vaasan kaupungin verkkosivuilta, ja heillä kyllä on omat sivut aloitteille. Vaasan sivuilta aloitteet löytyvät per vuosi.  Jossain kaupungin verkkosivulta löytyvät jopa vastaukset eli aloitteiden lopulliset ratkaisut.

Kirjoitin seuraavan aloitteen ja sitten soitin Lohjan kaupungin tiedotuksesta vastaavalle varmistaakseeni miten asia oli. Virkamies lupasi, että asia hoituu ja aloitetta ei tarvitse tehdä. Koska aloitteeni oli jo kirjoitettu, laitan sen tähän. Kiitos virkamiehelle myönteisyydestä!

Valtuustoaloite

Valtuustoaloitteiden julkaiseminen Lohjan kaupungin verkkosivuilla

Esitämme, että Lohjan kaupungin verkkosivuilla julkaistaan valtuustolle jätetyt valtuustoaloitteet.

Monissa kunnissa kuntalaiset pääsevät helposti lukemaan valtuustoon jätetyt aloitteet kuntansa verkkosivuilta. Esimerkiksi Vaasan kaupungin verkkosivuilta löytyy vuosittainen valtuustolle jätetyt aloitteet. Myös Turun kaupungin verkkosivuilla on lista aloitteista ja jokainen voi lukea mitä on eri aloitteissa esitetty ja millä perusteilla. Salon kaupungin verkkosivuilta löytyvät sekä kuntalaisaloitteet että valtuustoaloitteet. Lohjan kaupungin verkkosivuilta aloitteita ei löydy.

Tieto on portti avoimuuteen ja yksi valtuutettujen tärkeistä vaikutuskanavista on valtuustoaloitteiden tekeminen.

Avoimuus-sanaa ei löydy meidän hienosta kaupunkistrategiastamme. Strategiassa sanotaan kuitenkin, että ” kaikessa emme suinkaan ole vielä täydellisiä, mutta jatkuvasti kehitymme paremmaksi.” Valtuustoaloitteiden julkaiseminen Lohjan kaupungin nettisivuilla olisi iso askel kohti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Vaasa: https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/vaasan-kaupungin-organisaatio-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginvaltuusto/valtuustoaloitteet/

Turku: https://www.turku.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuustoaloitteet

Salo: https://salo.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiointi-ja-osallisuus/osallisuus/aloitteet/

Lohjan kaupunginvaltuustossa 10.4.2024

Ana María Gutiérrez Sorainen

Kevät sydämessä

Valtuustoaloite lakkautettujen uimarantojen hoidosta

14.9.2022 jätimme valtuustoaloitteen lakkautettujen uimarantojen hoidosta. Aloitetta käsiteltiin viime viikon Lohjan kaupunginvaltuuston kokouksessa. Tässä ote kokouksen pöytäkirjasta:

Valtuutettu Ana Maria Gutierrez-Sorainen Meidän Lohja -valtuustoryhmän puolesta esitti seuraavan aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet Lohjan sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän valtuutettu Juhani Järvinen ja Vihreän valtuustoryhmän valtuutettu Risto Murto:

”Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Lohjan kaupungin tulisi palauttaa uimarantojen hoito ja/tai tehdä sopimukset esimerkiksi kyläyhdistysten kanssa lakkautettujen uimarantojen hoidosta.

Viime valtuustokaudella Lohjan kaupunginvaltuusto lakkautti useita uimarantoja  ”säästötoimeenpiteenä”.

Lakkautetuiksi tulivat Hormajärven, Karstun, Ikkalan, Vohloisen, Lohjansaaren ja Myllylammen uimarannat. Lakkautuspäätös tarkoitti sitä, että järvikaupunki Lohja lakkasi hoittamasta kyseisiä uimarantoja. Uimarannat ovat pysyneet silti lohjalaisten käytössä.

Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myydä suositun Iso-Myllylammen uimarannan Vihdin kaupungille pilkkahinnalla eli 20 000 eurolla. Myyty omaisuus ei enää palaudu.

Uutinen Iso-Myllylammen rannan myymisestä herättää huolta muiden ”lakkautettujen” uimarantojen kohtalosta. Lakkautetut uimarannat eivät ole mitään autioita rantatontteja. Ne ovat edelleen lohjalaisten kovassa käytössä heti kun vedet avautuvat, ja ne ovat uimakelpoisia. Lohjan uimarannat ovat kaupungin vetovoimatekijä. Vaikka Lohja on rikas mökkikunta, monikaan lohjalainen ei asu rantojen läheisyydessä. Lähellä oleva uimaranta on varsinkin kesäisin tärkeä virkistyspaikka.

Paikalliset kyläyhdistykset pitävät huolta rantojen siisteydestä.  Esimerkiksi Väänteenjoen uimaranta on jo ollut alueen asukkaiden hoidossa, ja sen on todettu olevan kustannustehokas tapa pitää huolta järvikaupungin uimarannoista ja luonnosta.

Lohjan kaupungin tulisi tehdä sopimukset  esimerkiksi kyläyhdistysten kanssa lakkautettujen uimarantojen hoidosta.”

Tekninen lautakunta 07.02.2024 § 29

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.05.2019 § 58 talouden tasapainottamis­ohjelman vuosille 2019 – 2021. Palvelutuotannon säästökohteena vuodelle 2020 oli puistot ja viheralueiden palveluverkon karsiminen. Säästötavoite oli 15 000 €.

Palvelutuotantolautakunta päätti 18.03.2020 § 30 että seuraavat uimarannat lakkautetaan 1.5.2020 alkaen osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä: Ikkala, Lohjansaari, Karstu, Vohloinen, Hormajärvi ja Myllylampi. Ko. uimarannat lakkautettiin tehtyjen päätösten mukaisesti.

Lakkautettujen uimarantojen osalta alueet ovat käytännössä puistomaisia alueita, jolloin uimaranta status on jäänyt pois, mutta aluetta voidaan ylläpitää siistinä yhteistoiminnassa alueella toimivien tahojen kanssa. Virallisen uimaranta statuksen poistaminen ei poissulje uimista jokamiehenoikeudel­la. Tosin Myllylammen entisen uimarannan maapohja on myyty ja Karstun entinen uimaranta on yksityisessä omistuksessa.

Tekninen lautakunta on 11.1.2023 § 12 linjannut liittyen Karstu-Karkaliseura ry:n oikaisuvaatimukseen Karstun uimarannan avustushakemukseen, että teknisen lautakunnan osalta ei ole perusteltua myöntää yksittäisiä avustuksia tarkoituksiin, joiden käsittely on ohjattu nykyisellään keskitetysti Lohjan kaupungissa alueiden johtokunnalle pieninvestointihanke-määrärahojen muodossa. Myös jatkossa kyläyhdistykset voivat hakea erillisiä avustuksia toiminta-alueillaan.

Myös jatkossa lakkautettuja uimaranta-alueita hoidetaan kaupungin toimesta puistomaisesti ja se ei poissulje alueiden käyttöä uimiseen ja virkistykseen kuten muitakin kaupungin ranta-alueita. Erillisten sopimusten tekemiseen kyläyhdistysten kanssa ei ole suoranaista tarvetta.

Lohjan kaupungin ylläpitämiä uimarantoja on tällä hetkellä eri puolilla kaupunkia yhteensä 16 kpl.

Minulla ei ollut tähän muuta lisättävää kuin sanoa kiitos aloittetta tukeville valtuutettuille ja aloittetta valmisteleville virkailijoille.

Ikkalan uimaranta

El Salvadorin presidentti Najib Bukele pyrkii jatkokaudelle

Tänään El Salvadorissa on presidentinvaalit ja parlamenttivaalit. Mielipidekyselyjen mukaan Najib Bukelen kannatus on noin 90%! Bukele asettui ehdolle perustuslainvastaisesti.

Presidentinvaaleissa on 5 muuta ehdokasta, mutta heillä ei ole mitään etenemismahdollisuuksia. Bukele käyttää valtion varoja vapaasti maan historian kalleimmassa vaalikampanjassa. Muut puolueet ja ehdokkaat eivät saa valtiollista vaalitukea.

Bukele hallitsee keskeisiä tiedotusvälineitä ja on itse ahkera sosiaalisen median käyttäjä. Hän kutsuu itseään ”maailman komeimmaksi ja cooleimmaksi presidentiksi”. Eri mieltä olevien tiedotusvälineiden ja toimittajien toimintaa hankaloitetaan. Bukele saa kiitoksia turvallisuuden edistämisestä, mutta hinta on kallis. Noin 2% El Salvadorin väestöstä on vankiloissa, ilman oikeudenkäyntejä. Poikkeustilan aikana on vangittu myös viattomia. Ihmisoikeustilanne on heikentynyt.

Myös El Salvadorin taloudellinen tilanne ei ole parantunut ja ihmisvirta Yhdysvaltoihin jatkuu. Bitcoin ei ole toiminut odotetulla tavalla. Ylen sivuilla on hyvä reportaasi Bukelen bitcoinin seikkailusta tai sekoilusta.

Odotettavissa on siis, että Bukele voittaa presidentinvaalit suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Joulutervehdys

Kaikista joululauluista yksi ajankohtaisimmista on on Zacharias Topeliuksen kirjoittama ja Jean Sibeliuksen säveltämä ”En etsi valtaa loistoa” -joululaulu. Wikipediassa sanotaan, että Topelius kirjoitti laulun tekstin ruotsiksi vuonna 1887 ja antoi sille nimeksi ”Julvisa” (suom. ”Joululaulu”). Runo julkaistiin samana vuonna Jul-Qvällen-lehden etukannessa.Sibeliuksen sävellys, jonka sävellysajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, ilmestyi ensimmäisen kerran Sampo-lehdessä vuonna 1909.

”En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan
Ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
Jumalan sanan valoa, joss’ sieluin kirkastuu
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
Sua halajan, Sua odotan, Sä Herra maan ja taivahan
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo”

Valtuustopuhe Lohjan 700-vuotisjuhlavuoden juhlapäätöksestä

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, hyvä yleisö,

päätämme nyt tärkeästä perinnöstä tuleville sukupolville. Paloniemen huvimaja on arvokas aina eikä vain silloin, jos se siirretään Lohjan Museon alueelle. Esityslistan mukaan ”Paloniemen kartanon huvimaja on Eliel Saarisen suunnittelema. Eliel Saarisen syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta. Huvimaja on hieno, jugendhenkinen rakennus ja valmistunut noin v. 1900. Se on rakennettu perheen pojalle Leopold van der Palsille sävellys”majaksi”. Sitaatti päättyy. Paloniemen huvimajalla on siis historiallista, kulttuurista ja myös kansainvälistä arvoa.

On väitetty, että Paloniemen huvimaja olisi laudoista tehty. Paloniemen rakennusinvestoinnissa kuitenkin sanotaan, että huvimaja on hirsirunkoinen ja laudoilla päällystetty. Huvimaja on pieni mutta hieno esimerkki kestävästä suomalaisesta puurakentamisesta.

Esityslistan mukaan huvimaja on entisöity noin 20 vuotta sitten, mutta se on mennyt huonoon kuntoon, koska rakennusta ei ole ylläpidetty. Toivon, että tähän tulee muutos, ja että huvimaja kunnostetaan.

Kannatan pohjaesitystä, ja toivon museovirastolta lupaa siirtää huvimajan arvokkaalle museoalueelle kaikkien lohjalaisten ja matkailijoiden iloksi. Silloin kaupunki kunnostaisi huvimajan.

Jos lupaa ei saada, silloinkin huvimaja pitää kunnostaa. Joko kaupungin toimesta tai velvoittamalla mahdollinen uusi omistaja tekemään se.

Paloniemen huvimaja on ainutlaatuinen ja kertoo ainutlaatuisesta Lohjasta.

Lohjan kaupungintalo 13.12.2023

Lohjan kaupunginvaltuuston Lucian päivän kokouksesta

Viime valtuuston kokous sujui hyvin Meidän Lohjan valtuustoryhmän osalta. Valtuutetut Katriina Nousiainen ja Hannele Maittila pitivät hyvät puheenvuorot.

Lohjan kaupunginvaltuuston Lucian päivän kokouksen esityslista on lyhyt, mutta se sisältää tärkeitä asioita, kuten hallintojohtajan viran perustaminen. Asiakohdan tekstissä sanotaan muun muassa, että Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 6081/2023 24.10.2023 Lohjan kaupunginhallituksen päätökset 15.11.2021 § 363, 7.12.2021 § 409 ja 20.12.2021 § 427. Ensimmäinen päätös koski hallintojohtajan viran perustamista, kaupunginlakimiehen siirtämistä hallintojohtajan virkaan sekä kaupunginlakimiehen viran lakkauttamista. Kaksi jälkimmäistä päätöstä koskivat ensimmäisestä päätöksestä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.12. kaupunginhallituksen jäsen Markku Saarinen teki kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Hannele Maittilan, kaupunginhallituksen jäsen Päivi Alanteen ja kaupunginhallituksen varajäsenten Leena Saari ja Birgitta Kuosmanen kannattamana seuraavaan päätösesityksen:

“Esitän pykälän neljä (4) päätösehdotukseen kohdaksi kaksi (2); perustettava hallintojohtajan virka laitetaan julkiseen hakuun. Kohta yksi (1) pysyy ennallaan ja kohta kaksi (2) muuttuu kohdaksi kolme (3).

Perusteluissani painotan viran vaatimaa korkeaa ja monipuolista ammattiosaamista. Lain mukaan on pääperiaate, että virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Julkisella haulla virkaan voidaan valita tehtäväkuvan kautta paras mahdollinen hakija. Julkinen haku ei poissulje nykyisen tehtavänhoitajan uudelleen valitsemista. Julkisen haun kautta tämä raskas prosessi voisi johtaa toivottuun lopputulokseen ja matkalla tehdyt virheet tulisivat korjatuiksi. Näin toimien voisimme saavuttaa jatkossa parempaa ilmapiiriä päätöksentekoon ja työrauhaa virkamiesten valmistelutyöhön.”

Saarisen esitys hävisi kaupunginhallituksen kokouksessa! On siis odotettavissa, että Saarinen toistaa valtuuston kokouksessa esityksensä.

Kaupunginhallitus päätti

”1. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää perustaa hallintosäännössä olevan hallintojohtajan viran ja että viran kelpoisuusehdot määräytyvät voimassaolevan tehtävänkuvan mukaisesti.

2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.”

Valtuustolle esitetään myös Paloniemen huvimajan kunnostamista, jos siirto on mahdollista esim. Lohjan Museon alueelle. Tämä on Lohjan 700-vuotisjuhlavuoden juhlapäätös. ”Paloniemen kartanon huvimaja on Eliel Saarisen suunnittelema. Eliel Saarisen syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta. Huvimaja on hieno, jugendhenkinen rakennus ja valmistunut noin v. 1900. Se on rakennettu perheen pojalle Leopold van der Palsille sävellys”majaksi”.

Huvimaja on entisöity noin 20 vuotta sitten, mutta se on mennyt huonoon kuntoon, koska rakennusta ei ole ylläpidetty. Huvimajan entisöinnistä ja siirrosta on pyydetty arvio, joka on vähintään 100 000 – 150 000 €. Museovirastolta on mahdollista saada avustusta hankkeeseen maksimissaan 35 000 €. Huvimajan siirtäminen edellyttää kaavamuutosta.

Esityslistalla on myös ystävyyskuntasopimuksen hyväksyminen ukrainalaisen ystävyyskunnan kanssa. Ukrainalaisen kunnan nimi on Kalush. Ystävyyskuntasopimuksessa sanotaan, että osapuolet kehittävät yhteistyössä kumpaakin osapuolta sekä muita organisaatioita, yrityksiä ja asukkaita hyödyttäviä ystävällisiä suhteita sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa erityisesti seuraavilla painopistealueilla: 1. koulutus, 2. liiketoiminnan kehittäminen, 3. kestävä kehitys, 4. kulttuuri, 5. urheilu ja 6. energiatehokkuus.

Tämä ystävyysele sodan runtelemia ukrainalaisia kohtaan on hyvä asia.

Lohjan Museon päärakennus