Jäälinna on yhteisöllisyyden esimerkki

Oletteko tehneet jäätiiliä maitotölkeistä? Moni on tehnyt tänä vuonna. Näyttää siltä, että kylmä talvi ja eristäytyminen ovat saaneet ihmiset tekemään jäälinnoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Olen nähnyt kuvia erilaisista jäälinnoista somessa, ja ne ovat todella värikkäitä ja iloisia. Paitsi se, että ihmiset tekevät jotakin upeata yhdessä, joka tuottaa iloa kaikille muille, on myös hienoa huomata, että monissa paikoissa linnat ovat saaneet olla rauhassa.

Tämä upea jäälinna on Karjalohjalla

Esimerkiksi Martinlaaksossa kulttuuritalo Martinuksen pihalla on rakennettu upea linna ja muita taideteoksia. Eräs Martinlaakson jäälinnan ahkerista rakentajista on Kaarina Kollin. ”Olen aina uskonut, että vain yhteisöllisyydellä saadaan hyvää aikaan. Tuo linna on paras esimerkki siitä näin Korona-aikana”, sanoo Kaarina Kollin. Kollin kertoi, että lisää jäätiiliä on jäätymässä parvekkeella. Martinlaakson jäälinna on syntynyt kulttuuritalo Martinuksen aloitteesta. Lähiseudun asukkaat ovat tarttuneet haasteeseen ilomielin. Hienoa!

Lapsi jäälinnaa rakentamassa Martinlaaksossa

Myös Kehä kolmosen ulkopuolella on jäälinnoja. Kävin katsomassa Karkkilan keskustassa karkkilalaisten yhteistyöllä rakentamaa jäälinnaa. En facebookin kuvista olisi arvannut, että linna olisi ollut niin suuri ja upea kuin se on. Kuinka moni karkkilalainen on ottanut osaa tuohon taideteokseen? Kuinka monta jääkuutioita tuossa linnassa on? Määrää tärkeämpää on kuitenkin ihmisten kyky pystyä yhteistyöhön ja luovuteen.

Karkkilassa, kun linna oli matala. Kuva on Mervi Tuomisen albumista

Karkkilan jäälinna sai alkunsa Mervi Tuomisen somepäivityksestä. ”Ehdotin Karkkilan puskaradiossa innostuisivatko karkkilalaiset rakentamaan puistoon jäämuuria. En ole aiemmin rakentanut sellaista tai nähnyt sellaista, muuta kuin kuvissa, mutta ajattelin et olis kiva toteuttaa Karkkilaan. En vaan ajatellut, että siihen innostuisi noin iso porukka! ”

Karkkilan komea jäälinna

Kouluavustajana työskentelevä Tuomi kertoo, että kakenikäiset karkkilalaiset vauvasta vaariin ovat vieneet jäätiiliä puistoon! ”Osa on värjätty vesiväreillä, osa elintarvikeväreillä, ja jäiden sisältä löytyy mm. kukkia, hilettä, salaattia, herneenversoa jne.”

Ehkä ne pienet valoisat jääsydämet Karkkilan torin puussa kertovat sen syyn, miksi linnoja syntyy ympäri maata.

Jääsydämiä Karkkilan puistossa

Vaihtelu virkistää

Ylensä haluan nukkua enemmän kuin pitäisi ja sitten olen väsynyt. Tänään, vaihteeksi, heräsin ajoissa ja pitkästä aikaa keitin teetä! Yleensä juon maitokahvia aamiaiseksi ja syön leipää, mutta tänään hedelmäsalaatti maistui. Ei minulla ole mitää ruokavaliomuutoksia menossa, mutta vaihtelu virkistää. 🙂 Siisti!

Bailanaan osallistujille

Mukavat sisäliikuntakengät (sukkasillakin voi bailata), vesipullo, pieni pyyheliina ja vaihtopaita olisi hyvä ottaa mukaan. ENNNEN KAIKKEA IHAN RENTOA MIELTÄ).

Karkkilan Nyhkälän koulun liikuntasalissa maanantaisin  klo 19.00-20.00 (Alkaa maanantaina 8.9.2014)

Nurmijärven Karhukorven koulussatiistaisin klo 20.00-21.00 (Alkoi 2.9.2014. (Mahtuu vielä mukaan))

Ikkalan koulussa torstaisin klo 20.00-20.45. (Alkaa huomenna 4.9.2014)

Hasta la vista! 🙂

Jos haluat kylällesi tai työpaikallesi Bailana -kursseja tai tuokioita, otta yhteyttä:

Puh. 050 555 8325

e-mail: anasorainen(at)gmail.com

 

Ruotsalaisuuden päivänä haasteita riittää!

Elokuussa kirjoitin Uuden Suomen puheenvuoroon myönteisen suhtautumisen ruotsin kielen oppimiseen merkityksestä. Kirjoituksen perusteella jotkut jopa väittivät, että RKP olisi maksanut minulle jotakin kirjoituksesta!!! Silkka panettelu. Pidän kielistä ja eniten siitä, että niitä suhtaudutaan myönteisesti.

Kielten opiskelu on tilastotietojen mukaan vähentynyt. Ei vain ruotsinkielen opiskelu, vaan myös muiden tärkeiden kansainvälisten kielten opiskelu.

”Vuonna 2010 lähes kaikki vuosiluokkien 7–9 oppilaat opiskelivat englantia. A2-kielen valinnasta seuraa, että perusopetuksen vuosiluokilla 7 ja 8 alkavaa B2-kieltä valitaan aikaisempaa vähemmän. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 42,7 prosenttia oppilaista. Syksyllä 2009 opiskelijoita oli enää 14,9 prosenttia. Vuonna 2009 saksa on suosituin B2-kielistä. 8–9 luokan oppilaista opiskeli B2-saksaa 6,5 prosenttia, B2-ranskaa 4,5 prosenttia ja B2-venäjää 1,3 prosenttia. Venäjän muutos edelliseen vuoteen nähden +0,2 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2000 lukion opiskelijoista 48,6 prosenttia opiskeli kolmea kieltä. Vastaava luku vuonna 2010 oli 40,2 prosenttia. Kolmen kielen opiskelu on siis vähentynyt 8,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2010. ”

Viime vuonna Suomen Kuvalehti kirjoitti, että puheet kielitaitoitoisesta kansasta kohta eivät ole enää totta. ”Peruskoululaisten kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Yhä useampi suomalainen osaa peruskoulun käytyään vain kahta kieltä: englantia ja ruotsia. Suurin osa on lukenut englantia kolmannelta luokalta alkaen ja ruotsia seitsemänneltä lähtien.

Monissa perheissä, joissa kielten opiskelua arvostetaan, on tuttu se asia, ettei lapsen koulussa voi opiskella vaikkapa ranskaa tai saksaa, koska ei ole tarpeeksi halukkaita. Keskustelu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta on jättänyt alleen sen seikan, että into opiskella muita kieliä on vähentynyt. Muistakin kielistä on siis tullut ”pakollisia”.

Pakkoaineita ei ole olemassa, kunnes ne koetaan pakollisiksi. Jos lapsi tai nuori opiskelee innostuneena vaikkapa historiaa tai ruotsia, se ei ole hänelle mitään kielteistä vaan jotain myönteistä hänen elämässään. Myönteisellä asenteella lapset, nuoret ja aikuiset oppivat melkein mitä vain.

Pakkoruotsi, pakkovenäjä tai pakkoespanja on siis opittu kielteinen käsite tai oikeastaan asenne. Jos nuoria ja lapsia ei kannusteta vaikkapa opiskelemaan historiaa, silloin historian opiskelusta tulee pakkopaita.

Ruotsin kielen nykyisen aseman kaventaminen kouluissa vie siis nykyistä enemmän siihen yksipuoliseen kielitaitoon, jolla ei nykymaailmassa kovin paljon mennä eteenpäin.

Englantia on hyvä osata, mutta venäläisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kanssa tullaan toimeen monipuolisella kielentuntemuksella. Kieli on avain myös kielialueiden kulttuurin ja sen ymmärtämiselle.

Lopuksi: sinänsä kaikki oppiaineet ovat ”pakko” jollekulle.

Ruotsin opiskelun nakertamisen jälkeen tulee niitä vaatimuksia ruotsinkielisten varuskuntien lakkauttamisesta ja opiskelukiintiöiden lopettamisesta. Joidenkin perussuomalaisten kansanedustajat, ovat jo ottaneet mainittuja asioita esiin. Näille äärinationalisteille heidän ”kansansa” ja heidän äidikielensä nujertavat muut.

Myös ruotsinkieliset ovat SUOMALAISIA.