Valtuustoaloite 13.10.2021: Pullin opetuspisteen toiminnan jatkuminen osana Mäntynummen yhtenäiskoulua syksystä 2022 alkaen

Lohjan kaupunginvaltuusto päätti 21.4.2021 kokouksessaan lakkauttaa Pullin koulun. Päätöksen mukaan oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun syksyllä 2022, edellyttäen että on varmistettu, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset sisäilman laadun suhteen.

Päätös perustui oletuksiin, että oppilasmäärät laskevat ja että Pullin koulun oppilaat siten mahtuvat helposti Mäntynummen yhtenäiskouluun. Nämä molemmat olettamat ovat osoittautuneet vääriksi. Yläkoulun sisäilmaongelmista johtuen alakoulun tiloja on otettu yläkoulun käyttöön. Se aiheuttaa alakoulun tilojen puutetta, eikä näitä tiloja saada helposti takaisin alakoulun käyttöön. Mäntynummen yhtenäiskoulun tilojen käyttöaste on tällä hetkellä 98%, eivätkä toiminnallisesta näkökulmasta ole kaikilta osin riittävät edes Mäntynummen alakoulun omien ryhmien tarpeisiin. Ratkaisemattomat sisäilmaongelmat aiheuttavat myös huolta oppilaiden ja henkilökunnan terveydestä. Nyt tehdyt ilmastointikanavien puhdistukset ovat koulutiloissa rutiinitoimenpiteitä eikä niillä ratkaista pitkäaikaisia sisäilmaongelmia.

Viranhaltijat ovat tila-asian ratkaisuksi ehdottaneet muun muassa, että Pullin koulun oppilaat hajasijoitetaan alueen muihin kouluihin: Lehmijärvelle, Perttilään tai Asemanpellolle. Tämä ei mielestämme olisi lapsiystävällisen toiminnan hengen mukaista. Sen lisäksi, että lapset siirrettäisiin pois turvallisesta ja tutusta kouluympäristöstään, heidät erotettaisiin luokkatovereistaan. On myös pohdittu lisäparakkien hankkimista Mäntynummen yhtenäiskoulun tontille. Parakkien vuokrakustannukset ovat korkeat ja toisaalta Pullin koulun todelliset ylläpitokustannukset suhteellisen edulliset, joten tämä ehdotus on kaupungin talouden kannalta huono eikä palvele talouden tasapainottamisohjelman tavoitteita.

Kustannustehokkain, lapsiystävällisin ja terveysturvallisin ratkaisu ongelmaan on valtuuston keväällä tekemän päätöksen muuttaminen siten, että Pullin koulun oppilaat voivat jatkaa koulunkäyntiä Pullin opetuspisteessä toistaiseksi. Näin oppilaat voivat saada opiskelurauhan, opettajat opetusrauhan ja päättäjät mahdollisuuden tehdä päätöksen Mäntynummen kampuksen kokonaisratkaisusta mahdollisimman paineetta.

Pullin opetuspisteen tilakokonaisuus on optimaalinen perusopetuksen tarkoituksiin. Viihtyisä ja terve koulurakennus, jatkuvasti käytettävissä oleva liikuntahalli ja urheilukenttä frisbeegolf-ratoineen, sekä ympäröivä luonto tarjoavat erinomaiset puitteet opiskelulle. Tätä kokonaisuutta voitaisiin joustavasti hyödyntää Mäntynummen yhtenäiskoulun kanssa yhteistyössä niin, että Pullin opetuspiste toimisi joustavana lisätilaresurssina myös tulevan remontin aikana. Pullin koululla voitaisiin myös testata erityisopetuksen pienryhmätoimintaa, koska rauhallinen oppimisympäristö voisi tuoda avun sellaisille oppilaille, joilla hälyisä ympäristö aiheuttaa haasteita. Avoin suhtautuminen Lohjan kaupungin erilaisten kouluympäristöjen vahvuuksiin todennäköisesti tuottaisi myös kustannussäästöjä ongelmien ennaltaehkäisemisen näkökulmasta.

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteenamme, että Pullin koulun lakkautuspäätöksessä mainittua aikataulua muutetaan siten, että toiminta Pullin opetuspisteessä osana Mäntynummen yhtenäiskoulua jatkuu toistaiseksi. Aloitteella on vaikutuksia talousarvioon ja näin ollen se tulee käsitellä vuoden 2022 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Meidän Lohjan valtuustoryhmän puolesta.

Aloite sai laajaa kannatusta.

Valtuustoaloite Lohjan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi kylien ja kyläkoulujen avulla

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että:
– Lohjan kaupungin strategiaprosessissa todetaan kyläkoulujen merkitys kylien elinvoimaisuudelle ja Lohjan kaupungin vetovoimaisuudelle;
– Ikkalan koulua ei lakkauteta ja kaikkien nykyisten pienten lähikoulujen jatkuvuus turvataan uusien lapsiperheiden houkuttelemiseksi alueelle;
– Kyläkouluja ympäröivien alueiden myönteistä kehittymistä tuetaan esimerkiksi osana Järvikaupunki-kehittämishanketta tai Tunnin juna-hanketta;
– Lohjan kouluverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti, lähikouluperiaate huomioiden sekä asettaen lasten, perheiden ja muiden asukkaiden hyvinvoinnin etusijalle.

Lohja on laaja ja monimuotoinen kunta, jossa on tarjolla monenlaisia asuinympäristöjä sekä nykyisille että tuleville asukkaille. Loistava sijainti kehittyvän Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion sisällä tukee vetovoimaa. Koronan myötä on vahvistunut kaupungistumisen vastatrendi ja ihmiset kaipaavat asuinympäristöltään luonnonläheisyyttä ja väljyyttä. Lohjan maaseutu on siis Lohjan kaupungille todellinen valttikortti yhdistettynä sijaintiinsa lähellä pääkaupunkiseutua. Lapsiperheiden kannalta maaseutu on kuitenkin entistäkin houkuttelevampi, jos sieltä löytyy aktiivinen kyläyhteisö ja lapsille lähikoulu. Tästä on tuoretta tutkimusnäyttöä Luonnonvarakeskuksen lokakuussa julkaisemassa tutkimuksessa. Siinä todettiin aiemmin toteutettujen lakkautusten perusteella, että kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen alueilla on havaittu selvä asukaskato.

Lohjan edellinen kaupunginvaltuusto päätti 21.4.2021 lakkauttaa Pullin koulun. Säästötoimenpiteenä valtuusto esitti 7.10.2020 Ikkalan koulun lakkauttamista syksystä 2023 alkaen. Samalla päätettiin kolmen muunkin kyläkoulun lakkauttamisesta. Virkamiehet perustelivat lakkauttamisia säästölaskelmilla, jotka olivat ylimalkaisia ja osittain virheellisiä. Äänestykset olivat tiukkoja.

Lohjan kaupunki on jo lähes kymmenen vuotta ajanut kouluverkkoaan alas ja keskittänyt opetusta suuriin yksiköihin. Samaan aikaan Lohja on investoinut sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaamiseen ja uusien koulukeskusten rakentamiseen. Uutiset lukion pysähtyneestä remontista ja uusien koulutyömaiden ongelmista viittaavat siihen, että jatkossakin moni oppilas viettää koulupäivänsä parakissa. Tämän lisäksi kuljetusoppilaat viettävät koulupäivästään jopa useita tunteja koulutakseissa, mikä vaikeuttaa harrastustoimintaa ja ylipäätään lapsiperheiden normaalia elämää.

Viimeistään nyt on aika todeta, että olemassa olevan kouluverkon kunnossapito ja kehittäminen ovat sekä talouden että asukkaiden kannalta kestävämpi ratkaisu kuin suuret investoinnit, joista esimerkkinä pienen vesivahingon korjaaminen vaatii suuria rahasummia. Monipuolinen ja laaja kouluverkko on vetovoimatekijä. Sen sijaan jatkuvat lakkautuspuheet karkottavat Lohjalle muuttoa harkitsevien muuttohaluja.

Lohjan väestön ja myös lasten määrä ovat vihdoin alkaneen lisääntyä. Lohjan kaupungin talouskaan ei ole niin surkeassa tilassa kuin esimerkiksi pari vuotta sitten. Nyt on tarpeen ottaa aikalisä ja nähdä kouluverkolle muunlaistakin kehittämistä kuin vain lähikoulujen lakkauttaminen. Jokaisella kylällä on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa, joiden tunnistaminen ja esiin nostaminen Lohjan kaupungin markkinoinnissa loisi positiivista suuntaa.

Ikkala on kyläkeskus, jolla on keskeinen sijainti Karkkilan ja Vihdin kuntien risteyskohdassa. Lohjan kaupungilla on yhä osuuksia Ikkalanrinteen rivitaloissa. Toisin kuin monissa muissa kylissä, Ikkalan koulun ja sen lähiympäristössä on kaupungin omistama vesi- ja viemärijärjestelmä, joka tuo kaupungille rahaa. Tonttitarjontaa Ikkalassa voisi merkittävästi parantaa ja luoda näin kasvua alueelle.

Tulee myös muistaa, että kaupungin opetustoimen, koulujen ja opetuksen tehtävä ei ole säästää rahaa kunnalle, vaan huolehtia kunnan lakisääteisestä velvollisuudesta järjestää laadukasta ja yhdenvertaista perusopetusta kaikille kunnassa asuville oppivelvollisille. Tästä velvollisuudesta hyvin huolehtimalla Lohja lisäisi vetovoimaisuuttaan lapsiperheiden silmissä. Ihmiset haluavat nyt vaihtoehtoja asumiselle ja palveluille. Monipuolisella ja laadukkaalla perusopetuksella lähellä tuotettuna voidaan edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, sekä tehdä tehokasta ennaltaehkäisevää työtä.

Lohjan kaupunginvaltuustossa 10.11.2021

Meidän Lohjan valtuustoryhmä

Aloitteen allekirjoittajat:

Ana María Gutiérrez Sorainen, ML

Katriina nousiaine, ML

Hannele Maittila, ML

Jukka Uhlgren, ML

Sirje Mänd, PS

Ossi Tiihonen, ML

Johanna lindgren, PS

Erkki Sohl, PS

Päivi Alanne, Kesk

Lotta Paakkunainen, Kesk

Kristian Sarvi, Kesk

Birgit Aittakumpu, Vas

Heikki Linnavirta, KD

Katriina Nousiaisen puheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportista 2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja verkossa lähetystä seuraavat kuntalaiset,
Meidän Lohjan ryhmän puolesta haluan nostaa esiin joitakin huolenaiheitamme ja näkökulmiamme Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttiin vuodelta 2020. Huolestuttava tilanne lapsiperheiden, lasten ja nuorten osalta näyttää Lohjalla jatkuvan ja monen indikaattorin osalta jopa pahenevan. 

Vuosi sitten kun valtuusto käsitteli vuoden 2019 raporttia, päätösesitystä muutettiin yksimielisesti siten, että viranhaltijoiden tulisi pyrkiä selvittämään ongelmien juurisyyt, jotta niihin voidaan tehokkaasti vastata oikeanlaisilla toimilla. 

Nyt käsiteltävästä vuosiraportista ei käy millään lailla esiin se, että valtuuston päätöstä olisi noudatettu. Ainut maininta ylimääräisestä tiedonkeruusta on Laurean kanssa on tehty kysely työntekijöille vanhemmuuden tuen saatavuudesta. Tästä selvityksestä ei kuitenkaan mainita tuloksia.
Vuosiraportin johdannossa todetaan moneen otteeseen asiakaslähtöisyyden olevan Lohjan arvo sekä toiminnan järjestämisen keskeinen periaate. Asiakkaiden, eli lasten, nuorten ja perheiden subjektiiviset kokemukset omasta hyvinvoinnistaan ja tuen tarpeestaan on äärimmäisen tärkeä indikaattori ja täydentää määrällisiä indikaattoreita olennaiselta osin. 

Haluamme uskoa, että tietopohjaisen päätöksenteon periaatteiden mukaisesti tietoa onkin kerätty asiakkailta mutta tämän tiedonkeruun tulokset ovat jostain syystä jääneet raportoimatta ja analysoimatta vuosiraportissa. Nimenomaan analyysi ja ongelmiin pureutuminen jäävät tässä raportissa edelleen puolitiehen. 

Nyt olisi erittäin otollinen aika laittaa asiakastiedonkeruun rakenteet kuntoon, kun palvelujen tuotanto on vielä kuntatasolla. Voi olla, että huoli on turha, mutta pelkäänpä että sote-uudistuksen toteuduttua tiedonkulussa tulee väistämättä katkoksia kunnalle jäävien palveluiden ja hyvinvointialueelle siirtyvien palveluiden välillä. 

Raportti antaa kuitenkin tärkeätä seurantatietoa valittujen indikaattoreiden osalta.
Tilanne on lähes kaikkien indikaattoreiden osalta yhtä heikko kuin vuosi sitten, osittain jopa heikentynyt. Kun mietimme näiden indikaattoreiden taustalla olevia inhimillisiä tilanteita, on selvää, että jokaisen huostaanoton, rikosepäilyn ja kevyempienkin indikaattoreiden taustalla on sellaista kärsimystä, joka pitää ottaa vakavasti. Ongelmat helposti syventyvät ja heijastuvat ihmisten lähipiiriin ja ympäristöön, jos tukea ei saada ennakoivasti ja oikea-aikaisesti.
 
On ymmärrettävää, että palveluiden järjestämistä yritetään nyt optimoida suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, mutta ei ole moraalisesti oikein, että luistamme perustehtävästämme hallinnollisen rakennemuutoksen vuoksi. Palvelun tarpeessa oleva kuntalainen ei saa jäädä uudistuksen jalkoihin. Raporttikin alkaa toteamuksella, että kunnan perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, ja tätä ei saa unohtaa.

Ennalta ehkäisevän työn resursoinnista on houkuttelevaa leikata, koska sen hyödyt näkyvät viiveellä ja ovat vaikeasti mitattavia. Haluan lopuksi nostaa raportista ilon aiheen. SIB-ohjelma, jossa Lohja on mukana yhdessä Lastensuojelun keskusliiton, SOS-lapsikylän, SITRA:n ja muiden kumppaneiden kanssa, on erittäin kiinnostava, koska siitä nimenomaan saadaan osaamista ja kokemusta ennalta ehkäisevän työn taloudellisten vaikutusten mittaamisesta. Tästä saatuja kokemuksia kannattaisi laajemminkin jakaa ja hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden toimialalla.